Elokuussa sää vaihteli kuukauden alun hallaöistä Lapissa mitattuun myöhäisimpään hellepäivään ja rankkasateisiin. Koko kesän sademäärät jäivät yleisesti alle puoleen tavanomaisesta. Hellepäiviä oli 26 eli tavanomaista enemmän.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötilaltaan lähellä pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoa. Maan länsipuoliskolla oltiin hieman keskiarvon yläpuolella, idässä puolestaan hieman alle keskiarvon. Keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kuukausi alkoi viileän sään merkeissä, ja hallaa tai yöpakkasta mitattiin jopa maan eteläosassa useana yönä. Kuukauden alin lämpötila, -3,5 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotsossa 10. elokuuta.
Kuukauden loppua kohden sää lämpeni selvästi, ja hellelukemia mitattiin aina Lappia myöten. Rovaniemellä 29. elokuuta mitattu hellelukema (25,3 astetta) on digitoidun havaintoaineiston perusteella Lapin myöhäisin hellepäivä. Koko maan elokuun ylin lämpötila oli kuun 29. päivänä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä mitattu 28,1 astetta. Hellepäiviä oli eniten Hattulassa, neljänä eri päivänä.
Sademäärissä oli tyypilliseen tapaan suurta alueellista vaihtelua. Yleiskuvaltaan elokuu oli kuitenkin suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi. Kuivinta oli maan itäosassa ja Itä-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle puoleen tyypillisestä elokuun sademäärästä.
Kuivuudesta huolimatta elokuussa esiintyi myös paikallisia rankkasateita. Esimerkiksi Porissa satoi elokuun 8. päivä jopa 34,7 millimetriä tunnissa, mikä sai aikaan merkittäviä vahinkoja. Helsingin Kaisaniemessä satoi puolestaan kuun 23. päivänä 24 tunnin aikana 62,5 millimetriä. Kyseisen päivän rankkasateet aiheuttivat myös runsaasti aineellisia vahinkoja.
Eniten elokuussa satoi Kemiönsaarella Kemiössä, 115,3 millimetriä. Vähiten satoi Sallan Värriötunturilla, 18,3 millimetriä.
Maasalamoita paikannettiin elokuussa vain noin 16 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on lähes 30 000.
Kesä eli kesä-elokuu oli maan länsiosassa pääosin noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Sen sijaan aivan itärajalla ja Ylä-Lapissa jäätiin vajaan asteen keskiarvojen alapuolelle.
Hellepäiviä oli suuressa osassa maata tavanomaista enemmän. Toukokuu mukaan lukien eniten hellepäiviä oli Hattulassa, 26 kappaletta. Maa-alueista vain Kilpisjärvellä lämpötila ei kohonnut kesällä yli 25 asteen.
Tilastoihin nähden kesä oli lähes koko maassa tavanomaista kuivempi, sillä sademäärät jäivät yleisesti alle puoleen tavanomaisesta. Erityisesti osissa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa kesä oli poikkeuksellisen vähäsateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Edellisen kerran osalla näistä alueilla on ollut kuivempi kesä vuonna 1955.
Sadetta kertyi kesä-elokuussa eniten Kuusamon kuntaan, lähes 200 millimetriä. Vähiten satoi länsirannikolla Kaskisissa, jossa sadetta kertyi noin 70 millimetriä.
Elokuun loppuun mennessä maasalamoita oli paikannettu Suomessa noin 80 000, mikä jää selvästi pitkän ajan tilastojen keskiarvosta, joka on noin 130 000.
