Nuutajärvellä on kyseenalainen kunnia kuulua Suomen 25 huonoimmassa kunnossa olevan järven joukkoon. Kortejärvi kaisloittuu kovaa vauhtia ja sitä uhkaa umpeen kasvaminen. Pahimmillaan Nuutajärvi tulvii rankasti. Tulviminen irrottaa aina mukaansa runsaasti ravinteita järveä ympäröiviltä maatalousmailta. Toisissaan yhteydessä olevan järvikolmikon keskellä oleva Rutajärvi voi kahta pienempää järveä paremmin suuren kokonsa ansiosta

– Järvikolmikon veden pintaa säädellään Nokoorin patoluukuilla lähes päivittäin perustuen 1940-luvulla tehtyyn sopimukseen veden lasketuksesta, avaa kunnanjohtaja Hannu Maijala asiaa.

Kun aikoinaan järviä kuivattiin osin maatalousmaaksi ja osin tulvien ehkäisemiseksi, tehtiin sopimus veden juoksutuksesta paikallisten viljelijöiden muodostaman laskuyhtiön ja Honkolan kartanon silloisen isännän kanssa, joka tuotti laskutuksessa käytettävästä Nokoorin padosta sähköä voimalaitoksen avulla. Sopimuksen perusteella laskuyhtiöllä on vieläkin vesistön järjestelylupa.

Käytännössä veden pinnan säännöstelyä ovat liki 30 vuotta hoitaneet Nuuta-, Ruta-, ja Kortejärvien suojeluyhdistyksen padonhoitajat.

Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Kokko kertoo jokien liettyneen niin, ettei juoksutus enää vedä ja padon olevan hajoamispisteessä. Jos pato hajoaa, järvien pinta laskee rajusti.

– Vesitalouden hoitoon pitäisi saada kestävä ratkaisu mahdollisimman pian, toteaa vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Mäkysen mukaan asian hoitamista vaikeuttavat oikeusasteisiinkin edenneet eri tahojen väliset intressiristiriidat.

– Nyt olisi tarpeen saada aikaan ratkaisuja, jotka palvelevat nykypäivää estäen vesistöjen tilan huononemisen, hän vetoaa.

Ely-keskus on yhdessä Urjalan kunnan kanssa päättänyt käynnistää järvien vesitaloudellisen kehittämistyön. Aluksi muutostarpeiden lisäksi selvitetään järviketjun nykyisen säännöstelyn vaikutuksia luontoarvoihin, virkistyskäyttöön ja maankuivatukseen. Nokoorin patoluukuilla säännöstellään järvikolmikon veden pintaa. Nyt säännöstelyyn etsitään toimivampaa ratkaisua.

Kaikkien osapuolien tasapuolinen kuuleminen vesilain hengessä hoidetaan ely-keskuksen verkkosivuille avaaman asukaskyselyn kautta, joka on auki 21.6. saakka. Lisäksi viikon päästä torstaina ollaan järjestämässä kaikille avoin keskustelutilaisuus virkistyskäyttöön liittyvistä säännöstelyn vaikutuksista järvien ja rannan käyttäjille.

Lue lisää Urjalan Sanomien kesälehdestä to 6.6.2019 tai digilehdestä jo ke 5.6. klo19.