Yleinen Urjalan Ylläpito

Jätteiden lajittelu on kuin hampaiden pesu

Tilastokeskus julkaisi alkuvuonna
uusinta tietoa suomalaisten jätteistä. Tilastot kertovat, että vuonna 2017
yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli2,8miljoonaa tonnia. Määrä on
pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden
määrä ei ole kasvanut Suomessa paljoakaan, ja jätteiden hyödyntäminen on
korvannut kaatopaikkasijoittamisen.

Tilastokeskus julkaisi alkuvuonna
uusinta tietoa suomalaisten jätteistä. Tilastot kertovat, että vuonna 2017
yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli2,8miljoonaa tonnia. Määrä on
pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden
määrä ei ole kasvanut Suomessa paljoakaan, ja jätteiden hyödyntäminen on
korvannut kaatopaikkasijoittamisen.

Asukasta kohti
laskettuna jätteiden määrä on vakiintunut noin viiteensataan kiloon
vuodessa. Jos haluaa havainnollistaa ajatusta, voi kuvitella asuinsijansa
pihalle tuhannen voipaketin kasan yhtä ja toista.
Kaksi vuotta sitten
enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille.
Tilastokeskus kertoo, että tilalle on tullut jätteiden hyödyntäminen.
Aiemmin kaatopaikalle viety jäte hyödynnetään energiantuotannossa ja
hyödyntämällä materiaaleja.

Materiaalihyödyntämisen osuus laskikaksi vuotta sitten
41prosenttiin, mutta energiahyödyntämisen osuus kasvoi58prosenttiin.
Jätteiden polttamisesta on tullut arkipäivää.

Tilastotieto kertoo edelleen, että erityisesti
kuitupakkausten ja muun keräyskuidun materiaalihyödyntämisaste on korkea.

Biojätteestä suuri osa kompostoidaan tai mädätetään,
yhteensä noin 370 000 tonnia. Mädätysjäännös käytetään
maanparannusaineena tai viherrakentamisessa, kuten kompostimultakin.

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Jos jätteiden määrä
vuositasolla ei kasva, suomalaiset ovat ehkä oppineet miettimään, kannattaako
aina ostaa uutta. On ehkä myös opittu syömään aiempaa useammin se kaikki
ruoka, joka kaupasta kotiin jääkaappiin kannetaan.

Kierrättäminen on jokseenkin yhtä helppoa kuin
hampaiden pesu kaksi kertaa päivässä. Kun tavan on kerran omaksunut, sen
mukaan toimii automaattisesti. Ihminen voi jätteiden lajittelijanakin olla
positiivisella tavalla tapojensa orja.

Kaupungeissa kierrättäminen on helpompaa, kun eri
materiaaleja varten on laatikkonsa parhaimmillaan taloyhtiön jätekatoksessa.
Muutenkin matka kierrätyspisteille on kohtuullisen lyhyt. Maalla pitää
osoittaa vähän enemmän viitseliäisyyttä.

Kun nykyään aina huudellaan yhteisöllisyyden perään,
voisi sitä hyvin harrastaa myös jätteiden keräämisessä. Siististi pakatut
jätteet – kuten muovin ja metallit – voisi joku kerätä naapurustosta
keskitetysti autonsa perään ja viedä ne tavallisten ajoreittiensä varrelle
oikeisiin keräysastioihin kaikille sopivin väliajoin.

Autolliset naapurit voisivat sopia vuorot keskenään ja
tehdä hyvän työn ilman, että se ketään kohtuuttomasti rasittaa.
Hyväntekijöille jokainen voi kehitellä omat keinonsa kiittää avusta. Luonto
kiittää varmasti.

Kierrättäminen on elintärkeää. Tästä on kuitenkin
vielä matkaa siihen, että kulutusta aidosti vähennetään ja sitä kautta
myös jätteiden määrä laskee oleellisesti.

Maailma on jo nyt tavaraa täynnä. Ihan aina ei tarvitse
hankkia uutta, vaikka mieli tekee.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi