Yleinen Urjalan Ylläpito

Fiksuja systeemejä

Nykyään sana tekoäly putkahtelee
esiin tämän tästä. Maikkarin aamuteeveessä keskusteltiin keskiviikkona
siitä, miten tekoälyä käytetään nyt ja tulevaisuudessa kaupan alalla
hyödyksi, jotta asiakkaille voidaan tarjota entistä parempaa palvelua.

Nykyään sana tekoäly putkahtelee
esiin tämän tästä. Maikkarin aamuteeveessä keskusteltiin keskiviikkona
siitä, miten tekoälyä käytetään nyt ja tulevaisuudessa kaupan alalla
hyödyksi, jotta asiakkaille voidaan tarjota entistä parempaa palvelua.

Kaupat ovat jo vuosikymmeniä keränneet tietoa ihmisten
ostokäyttäytymisestä ja erilaiset algoritmit voivat antaa erimerkiksi
erilaisia suosituksia asiakkaille sen mukaan, minkälaista ruokavaliota he
noudattavat tai miten he haluavat ruokansa olevan tuotettu.

Entisenä tietojenkäsittelytieteilijänä minua harmittaa
välillä melko leväperäinen tekoäly-sanan viljely. Suurten datamassojen
käsittelyyn ei sinällään vielä tarvita tekoälyä.

Jo parikymmentä vuotta sitten istuin tietämyksen
muodostamisen ja tiedonlouhinnan luennoilla, missä pohdittiin sitä, miten
suuria datamassoja voidaan parhaiten hyödyntää tiedonhankinnassa – ja miten
eettistä se on esimerkiksi kanta-asiakaskorttien tuoman datan osalta.

Menetelmiä on myös hyödynnetty kaupan alankin
tietomassoihin jo pitkään. Ei ole sattumaa sekään, missä järjestyksessä
tavarat marketeissa ovat esillä.

Tekoälyn erottaa tiedonlouhinnasta ja tietämyksen
muodostamisesta se, että algoritmi kykenee myös oppimaan. Akaan kaupunki
tiedotti Urjalassa ja Akaassa otettavan käyttöön tekoälyyn pohjautuvan
terveydenhuollon Klinikka -asiointipalvelun.

Tässäkin yhteydessä hieman karsastan tekoäly-sanan
käyttöä, vaikkakin kyseinen algoritmi perustuu bayesilaiseen päättelyyn ja
sitä opetetaan pikkuhiljaa paremmaksi kirjaamalla ylös käytännön työssä
esiin tulleita poikkeamia, jolloin järjestelmän antamat vastaukset koko ajan
paranevat.

Sinällään on hienoa, että suuria datamassoja
hyödynnetään yhä enemmän myös lääketieteessä. Tämän
asiointipalvelunkin myötä parhaimmassa tapauksessa lääkärillä tai
terveydenhoitajalla on jo liuta oireiden kuvailun myötä löydettyjä, osuvia
diagnoosiehdotuksia, kun potilas lopulta tulee vastaanotolle.

Henkilöstön voimavaroja säästyy ihmisten kohtaamiseen,
– ja toivottavasti ihmisiä myös kohdataan jatkossakin. Mikään
keinotekoinen äly ei voi korvata inhimillistä kohtaamista, jossa voidaan
huomioida ihminen kokonaisvaltaisesti fyysisenä ja mentaalisena
kokonaisuutena.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi