Kaupat ovat jo vuosikymmeniä keränneet tietoa ihmisten ostokäyttäytymisestä ja erilaiset algoritmit voivat antaa erimerkiksi erilaisia suosituksia asiakkaille sen mukaan, minkälaista ruokavaliota he noudattavat tai miten he haluavat ruokansa olevan tuotettu.

Entisenä tietojenkäsittelytieteilijänä minua harmittaa välillä melko leväperäinen tekoäly-sanan viljely. Suurten datamassojen käsittelyyn ei sinällään vielä tarvita tekoälyä.

Jo parikymmentä vuotta sitten istuin tietämyksen muodostamisen ja tiedonlouhinnan luennoilla, missä pohdittiin sitä, miten suuria datamassoja voidaan parhaiten hyödyntää tiedonhankinnassa – ja miten eettistä se on esimerkiksi kanta-asiakaskorttien tuoman datan osalta.

Menetelmiä on myös hyödynnetty kaupan alankin tietomassoihin jo pitkään. Ei ole sattumaa sekään, missä järjestyksessä tavarat marketeissa ovat esillä.

Tekoälyn erottaa tiedonlouhinnasta ja tietämyksen muodostamisesta se, että algoritmi kykenee myös oppimaan. Akaan kaupunki tiedotti Urjalassa ja Akaassa otettavan käyttöön tekoälyyn pohjautuvan terveydenhuollon Klinikka -asiointipalvelun.

Tässäkin yhteydessä hieman karsastan tekoäly-sanan käyttöä, vaikkakin kyseinen algoritmi perustuu bayesilaiseen päättelyyn ja sitä opetetaan pikkuhiljaa paremmaksi kirjaamalla ylös käytännön työssä esiin tulleita poikkeamia, jolloin järjestelmän antamat vastaukset koko ajan paranevat.

Sinällään on hienoa, että suuria datamassoja hyödynnetään yhä enemmän myös lääketieteessä. Tämän asiointipalvelunkin myötä parhaimmassa tapauksessa lääkärillä tai terveydenhoitajalla on jo liuta oireiden kuvailun myötä löydettyjä, osuvia diagnoosiehdotuksia, kun potilas lopulta tulee vastaanotolle.

Henkilöstön voimavaroja säästyy ihmisten kohtaamiseen, – ja toivottavasti ihmisiä myös kohdataan jatkossakin. Mikään keinotekoinen äly ei voi korvata inhimillistä kohtaamista, jossa voidaan huomioida ihminen kokonaisvaltaisesti fyysisenä ja mentaalisena kokonaisuutena.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi