Yleinen Urjalan Ylläpito

Jaksamisen rajat ja kaksiteräinen miekka

Useat tuntemistani yrittäjistä
tekevät töitä käytännössä ilman lomia. Viikonloput ja pyhätkin tuppaavat
hurahtamaan arkisissa askareissa. Itsenäinen yrittäjä on vapaa
päättämään itse vapaa-ajastaan. Asian kääntöpuoli on se, että vastuu
töiden hoitumisesta ja toimeentulosta seuraa mukana aina.

Useat tuntemistani yrittäjistä
tekevät töitä käytännössä ilman lomia. Viikonloput ja pyhätkin tuppaavat
hurahtamaan arkisissa askareissa. Itsenäinen yrittäjä on vapaa
päättämään itse vapaa-ajastaan. Asian kääntöpuoli on se, että vastuu
töiden hoitumisesta ja toimeentulosta seuraa mukana aina.

Yrittäjällä on saman verran tunteja vuorokaudessa kuin
kenellä tahansa muullakin ihmisellä. Hänellä on myös samat jaksamisen
rajat, vaikka työ olisikin mieluisaa. Kroppa, joka vaatisi liikuntaharrastuksen
ja mieli, joka pysyisi virkeänä kulttuuririennoista. Lapset, jotka tarvitsevat
vanhempiensa aikaa; apua läksyjenteossa ja yhteisen kesälomaviikon, jolloin
voi vaikka tuijotella pilviä nurmikolla makoillen.

Monet kerrat olen kuullut yrittäjän huokaavan, että
voimat ovat vähissä ja loman tarpeessa oltaisiin. Että lisää työvoimaa
tarvittaisiin jakamaan työmäärää.

Heti perään olen useimmiten saanut kuulla, miten
työläs ja riskaabeli rekrytointiprosessi olisi. Pohdinnan siitä, että
pienyritys ei kestäisi virherekrytointia. Laskelman siitä, paljonko henkilön
työllistäminen kaikkine kuluineen maksaisi. Puhumattakaan siitä, paljonko
lisäkuluja tulisi, jos työntekijä jäisikin äitiyslomalle tai parille.

Pienyrittäjä kantaa suurta vastuuta. Niin suurta, että
sitä olisi yhteiskunnan taholta mielestäni kevennettävä. Mutta miten?

Hallitus käy parhaillaan poliittista kädenvääntöä
ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tämänkin viikon poliittiset työtaistelut
liittyvät hallituksen jatkovalmistelussa olevaan lakiehdotukseen, jonka
tavoitteena on helpottaa työllistämistä keventämällä henkilöön
liittyviä irtisanomisperusteita alle kymmenen työntekijää työllistävissä
yrityksissä. Hallitus antanee esityksensä eduskunnalle marraskuussa.

Mutta parantaisiko toimenpide todella työllisyyttä?
Voisiko olla jopa niin, että uuden lain myötä pienyrittäjän olisi vaikeampi
saada työvoimaa, työnhakijan kokiessa saavansa turvatumman työpaikan
suuremmasta yrityksestä?

Onko tasapuolisuuden nimissä oikein, että työntekijä
voitaisiin toisista yrityksistä irtisanoa eri perustein kuin toisista? Entä
voitaisiinko pienyrittäjää ja työllistämistä tukea ilman, että
koskettaisiin irtisanomissuojaan?

Hallitus odottaa ammattiyhdistysliikkeeltä ehdotuksia
vaihtoehtoisiksi työllistämisen helpottamisen tavoiksi ilman, että valtiolle
koituisi toimenpiteistä kustannuksia. Mielenkiinnolla odotamme, löytyykö
sellaisia kuningasideoita.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi