digitaidot, pääkirjoitus (muokattu 16.9.2022) Urjalan Ylläpito

Kaikki eivät tosiaankaan hallitse internetin käyttöä

Minna Mäkelä

Internetissä surffailua ja verkkopalvelujen hallintaa pidetään nykyään itsestäänselvyytenä. Samoin suomalaisille uskotellaan, että suurin piirtein kaikkialla muualla maailmassa käteistä rahaa ei juuri käytetä, vaan maksut hoidetaan muovikorttia vilauttamalla.

Suvereeni internetin käyttö – aivan samoin kuin käteisen katoaminen maailmasta – on vielä toistaiseksi jonkinlaista utopiaa. Alle 30-vuotiaat ehkä liikkuvat netissä kuin kalat vedessä ja uivat
palveluista toiseen mitään ihmettelemättä, mutta vanhempi polvi suomalaisista ei niin tee.

Töissä laitteet virittää käyttökuntoon tavallisesti alan ammattilainen ja sen jälkeen alan ammattilainen opettaa, miten ohjelmia käytetään. Kotona harvalla on tietotekniikan ammattilaista auttamassa, kun älypuhelin tai tietokone pitäisi saada toimintakuntoon.

Vanhemmissa ikäluokissa on paljon ihmisiä, joita internet ei edes jaksa kiinnostaa kovin paljon. Internetin ovat ottaneet tietysti omakseen ne, joita se todella innostaa tai jotka työnsä takia
joutuvat nettiä ja sen palveluita käyttämään. Mutta sitten on joukko muut.

Siihen kuuluvat ainakin ne, jotka ehkä tuntevat tarvetta opetella uudet taidot ja hankkia pätevät laitteet kotiin, mutta joita samalla hävettää tunnustaa, että hiiri on heille edelleen vain vilkasliikkeinen, nelijalkainen otus, tietokoneen näppäimistö delete-nappeineen pelottaa heitä ja he eivät ymmärrä älypuhelimen tai tietokoneen valikkologiikkaa.

Niin kauan kuin ihmiset arpovat, uskaltaisiko joltakin kysyä neuvoa, tarvitaan opetusta ja ohjausta. Mielellään kädestä pitäen ja niin, ettei netistä kaiken tietävä kuvittele, että oppi menee yhdellä
kertomisella perille.

Urjalassa nettineuvojat ovat nyt parina päivänä kirjastossa ja Narikassa. Heiltä voi kysyä mitä tahansa, mikä liittyy tekniikan kiemuroihin ja palveluiden haltuun ottamiseen. Kynnys kysyä on
matala.

Kuntaan voisi palkata oman nettineuvojan, joka olisi helposti saavutettavissa ja jolle voisi tarvittaessa varata vaikka ajan, jotta epäselvät asiat tulisivat selviksi. Hän voisi pitää myös kursseja.
Nettineuvoja voisi olla lähikuntien yhteinen, jolloin hän kiertäisi kunnissa ja kulut tasattaisiin.

On aina yhtä hämmentävää, että kansalaisilta odotetaan kaikenlaista, kuten siirtymistä hoitamaan asiansa Kelan, työvoimatoimiston ja verottajan kanssa verkossa, mutta kukaan ei opasta, miten
se tapahtuu. Ehkä valtion pitäisi kustantaa jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle oma laite kotiin ja kaupan päälle kurssitus, miten asioita tiedon valtaväylällä sumplitaan.

Ja mitä käteiseen tulee, kannattaa varautua sen käyttöön ainakin Pohjoismaiden ulkopuolella, sillä jopa EU:n mahtimaassa Saksassa luottokorttia katsotaan monessa paikassa karsaasti.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi