Yleinen Urjalan Ylläpito

Millainen on maaseudun tulevaisuus?

Parikymmentä vuotta sitten maaseudun
autioituminen oli päivänpolttava aihe. Muistan sen elävästi, koska kävin
tuolloin kurssia, jonka puitteissa keskusteltiin palavasti ajankohtaisista
aiheista.

Parikymmentä vuotta sitten maaseudun
autioituminen oli päivänpolttava aihe. Muistan sen elävästi, koska kävin
tuolloin kurssia, jonka puitteissa keskusteltiin palavasti ajankohtaisista
aiheista.

Provosoiva ja reippaasti kantaa ottava
miesopettajamme ennusti miesvaltaiselle osallistujajoukolle nuorten naisten
olevan maaseudun ainoa toivo, sillä miehistä ei hänen mukaansa enää
nykypäivänä ollut mihinkään. Naiset sen sijaan muuttaisivat elämäntavan
vuoksi maalle ja hyödyntäisivät etäyhteyksien tuomaa vapautta. Jokunen
mieskin voisi heitä seurata mukana.

Vaikka tuolloinkin puhuttiin maaseudun autioitumisesta,
palvelut ja väkiluku olivat pienillä paikkakunnilla vielä aivan eri luokkaa
kuin nykypäivänä. Kunnissa oli kuntakeskusten lisäksi useita kyläkeskuksia,
joissa oli koulu, pankki ja kauppa.

Mittarit näyttävät kaupungistumisen kiihtyvän. Suuri
osa suomalaisista tulee jatkossa elämään kasvukeskuksissa, pääkaupungissa
tai muutamassa muussa suuressa kaupungissa.

Samaan aikaan, kun ihmiset siirtyvät työpaikkojen
vetäminä kaupunkeihin, on valtakunnallisesti kauhisteltu asumisen kalleutta
erityisesti Helsingissä. Faktaa on, että keskituloisestakin tulee helposti
pääkaupungissa pienituloinen, kun pelkkä asuminen nielaisee leijonanosan
palkasta.

Maaseudulla asuminen on halpaa. Tyhjeneviä taloja on
tarjolla edukkaasti. Uusien talojen rakentamisesta on pienissä kunnissa sen
sijaan tullut harvinaista. Kerrostalojen ja rivitalojen rakennuskustannukset
ovat maalla samat kuin kaupungeissakin. Näin ollen uusien talojen osakkeiden
hinnat kasvavat huomattavasti suuremmiksi kuin mitä maalla on totuttu
maksamaan. Omakotitalon rakentajat pohtivat, mahtaako taloa saada
tulevaisuudessa kaupaksi. Ilmeisesti taloja enää rakenneta sillä
tarkoituksella, että niissä asuttaisiin, jos ei pysyvästi, niin
vuosikymmeniä.

Keskustelu maaseudun tulevaisuudesta on ajankohtaista
maakuntauudistusaikeitakin ajatellen. Viime viikolla uutisoimme, miten
tietokirjailija Juha Kuisman johdolla pohdittiin Urjalan ja Laukeelan
vetovoimaisuuden lisäämistä. Nyt keskustelu saa jatkokertomuksen
yhtenäiskoululla pidetyn Kasvun karavaani -tilaisuuden annista.

Jotkut aiheet pysyvät agendalla vuosikymmenestä toiseen,
kuten nyt tämä kaupungistuminen. Sävyeroja kuitenkin on. Kantaaottava
opettajani näki, että pelastajanaiset alkaisivat lammastilallisiksi. Kasvun
karavaani ennusti hevosnaisten olevan tulevaisuuden toivo.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi