Parikymmentä vuotta sitten maaseudun autioituminen oli päivänpolttava aihe. Muistan sen elävästi, koska kävin tuolloin kurssia, jonka puitteissa keskusteltiin palavasti ajankohtaisista aiheista.
Provosoiva ja reippaasti kantaa ottava miesopettajamme ennusti miesvaltaiselle osallistujajoukolle nuorten naisten olevan maaseudun ainoa toivo, sillä miehistä ei hänen mukaansa enää
nykypäivänä ollut mihinkään. Naiset sen sijaan muuttaisivat elämäntavan vuoksi maalle ja hyödyntäisivät etäyhteyksien tuomaa vapautta. Jokunen mieskin voisi heitä seurata mukana.
Vaikka tuolloinkin puhuttiin maaseudun autioitumisesta, palvelut ja väkiluku olivat pienillä paikkakunnilla vielä aivan eri luokkaa kuin nykypäivänä. Kunnissa oli kuntakeskusten lisäksi useita kyläkeskuksia, joissa oli koulu, pankki ja kauppa.
Mittarit näyttävät kaupungistumisen kiihtyvän. Suuri osa suomalaisista tulee jatkossa elämään kasvukeskuksissa, pääkaupungissa tai muutamassa muussa suuressa kaupungissa.
Samaan aikaan, kun ihmiset siirtyvät työpaikkojen vetäminä kaupunkeihin, on valtakunnallisesti kauhisteltu asumisen kalleutta erityisesti Helsingissä. Faktaa on, että keskituloisestakin tulee helposti pääkaupungissa pienituloinen, kun pelkkä asuminen nielaisee leijonanosan palkasta.
Maaseudulla asuminen on halpaa. Tyhjeneviä taloja on tarjolla edukkaasti. Uusien talojen rakentamisesta on pienissä kunnissa sen sijaan tullut harvinaista. Kerrostalojen ja rivitalojen rakennuskustannukset ovat maalla samat kuin kaupungeissakin. Näin ollen uusien talojen osakkeiden hinnat kasvavat huomattavasti suuremmiksi kuin mitä maalla on totuttu
maksamaan. Omakotitalon rakentajat pohtivat, mahtaako taloa saada tulevaisuudessa kaupaksi. Ilmeisesti taloja enää rakenneta sillä tarkoituksella, että niissä asuttaisiin, jos ei pysyvästi, niin
vuosikymmeniä.
Keskustelu maaseudun tulevaisuudesta on ajankohtaista maakuntauudistusaikeitakin ajatellen. Viime viikolla uutisoimme, miten tietokirjailija Juha Kuisman johdolla pohdittiin Urjalan ja Laukeelan vetovoimaisuuden lisäämistä. Nyt keskustelu saa jatkokertomuksen yhtenäiskoululla pidetyn Kasvun karavaani -tilaisuuden annista.
Jotkut aiheet pysyvät agendalla vuosikymmenestä toiseen, kuten nyt tämä kaupungistuminen. Sävyeroja kuitenkin on. Kantaaottava opettajani näki, että pelastajanaiset alkaisivat lammastilallisiksi. Kasvun karavaani ennusti hevosnaisten olevan tulevaisuuden toivo.
Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi
