Yleinen (muokattu 18.9.2020) Urjalan Ylläpito

Sata vuotta sisällissodasta

Heli Lehtelä

Urjalassa, Honkolan kylässä kuohui sata vuotta sitten. Nyt Koskelan torpalla on rauhallista.

Heli Lehtelä

Ensi lauantaina tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen historian suuresta murhenäytelmästä, sisällissodasta. Urjalassakin nähtiin kaikki sodan kauhut.
– Naruja vedeltiin Helsingistä. Urjala ei olisi mitenkään voinut välttyä sisällissodan tapahtumilta. Täällä tehtiin mitä teetettiin, kommentoi vuoden 1918 tapahtumiin perehtynyt professori Juhani Piilonen.
Piilonen taustoittaa, että kun kaarteja ruvettiin vuoden 1917 lopulla perustamaan, lähtökohdat punakaartille olivat paljon otollisemmat kuin suojeluskunnalle. Urjalaan yritettiin lokakuun lopulla perustaa suojeluskunta, johon olisivat voineet liittyä kaikki puoluekantaan katsomatta, mutta työväenliikkeen johto ei hyväksynyt yhteistyötä. Paikalliset työväenjärjestöt toimivat Helsingin ohjeiden mukaan ja kaatoivat hankkeen. Sen sijaan perustettiin 4.11.1917 puhdas työväenkaarti, sekin pääkaupungista tulleen käskyn nojalla. Näin Urjalassa oli tammikuulla 1918 vain vahva punakaarti, ei lainkaan suojeluskuntaa.
Suuri osa meistä tämän ajan ihmisistä on saanut käsityksen vuoden 1918 tapahtumista Väinö Linnan trilogian tai sen elokuvaversioiden kautta. Taide on taidetta eikä historiankirjoitusta, mutta taiteen keinoin voidaan saavuttaa muun muassa jotain sellaista ymmärrystä, mikä muuten olisi mahdotonta. Miten realistisen kuvan tämän päivän ihminen saa tuosta ajasta lukemalla trilogian?
– Tekeillä ei ollut historian väitöskirja vaan historiallinen romaani. Linnalla oli työssään taiteilijan vapaus, jota hän myös käytteli. Kirjasarjan henkilöhahmoilla oli urjalalaisia esikuvia, jotka Linna muotoili ja nimesi uudestaan. Tuloksena oli fiktiivinen, kuvitteellinen esitys, kuitenkin niin, että kaikki kuviteltu oli jossakin muodossa tapahtunut todella. Asiavirheitä, jotka sotisivat suoraan historiantutkimuksen tuloksia vastaan, on vähän. Jos tekstiä katselee historioitsijan silmin, se on suurta kirjallisuutta. Ja suuri kirjallisuus on aina opettavaista, Piilonen toteaa.
Tämän viikon Urjalan Sanomissa pureudutaan vuoden 1918 tapahtumiin niin taiteen, tieteen kuin muistelemisenkin näkökulmista.Lue lisää 25.1. lehdestä tai digilehdestä jo 24.1. klo 19 alkaen.