aktiivimalli, pääkirjoitus (muokattu 16.9.2022) Urjalan Ylläpito

Kyykyttämistä vai tsemppaamista?

Heli Lehtelä

Työttömyysturvan aktiivimalli on viime viikkoina pyörinyt ahkerasti valtakunnanotsikoissa ja sitä myötä kansalaisten keskusteluissa.

Vuoden alusta voimaantulleen työttömyysturvalain mukaan työttömän tukea nipistetään 4,65 prosenttia, ellei hän ole tarkastelujakson aikana täyttänyt aktiivisuusedellytystä joko pätkätöillä, yritystoiminnalla tai työllistymistä edistävällä palvelulla, kuten kouluttautumalla.

Aktiivimallin vastustaminen on aktivoinut yli 125 000 kansalaisaloitteen allekirjoittajaa. Myös Urjalan kunnan työllisyyspäällikkö Suvi Kainu mainitsee asiakkailtaan tulleen runsaasti palautetta siitä, että aktiivimalli on työttömien kyykyttämistä.

Mallia kritisoivat muutkin kuin työttömät. Muun muassa yrittäjät ovat ihmeissään, miten heidän pitäisi pystyä tarjoamaan riittävästi pätkätöitä sille työttömien joukolle, joka aktiivimallin myötä niitä tulee tarvitsemaan. Pelkoa herättää niin ikään turhien hakemustan tulva, mikäli työpaikkoja on jatkossa haettava kalenteri kourassa.
Työvoimahallinnossa puolestaan ihmetellään, millä resursseilla uutta mallia olisi tarkoitus pyörittää.

Kainu itse näkee aktiivimallin myös hyödyttävän työttömiä. Hän mainitsee mallin tuovan näkyviin ne työttömät, jotka oikeasti haluavat työllistyä, harjaannuttavan laatimaan hakemuksia ja rohkaisevan hakemaan sellaistakin työtä, mitä ei ole ennen tehnyt.
Absoluuttisia totuuksia löytyy harvoihin asioihin. Työttömyys ilmiönä on niin moniulotteinen, että totuuksia lienee yhtä monia kuin ihmisiäkin. Harvoin kuitenkaan sormella osoittaminen tai tarpeeton pompottaminen aiheuttaa mitään hyvää.

Suurin osa työttömistä tekee hartiavoimin töitä työllistymisensä eteen, eikä tehtävä todellakaan ole helppo. Aktiivisuus on aina hyvästä, mutta yksiselitteistä ei ole, miten sitä voidaan tukea ja kasvattaa.

Aktiivimallikin muotoutunee vielä paljon, kun siitä saadaan käytännön kokemuksia.

Aktiivimallikeskustelun jälkipyörteissä valtakunnan otsikoihin on jälleen noussut toinenkin työttömyyteen liittyvä ilmiö: kohtaanto-ongelma eli ongelma töiden ja tekijöiden kohtaamisessa. Päättäjiä huolestuttaa erityisesti, että mikäli ongelmaan ei löydy ratkaisua, hiljakseen vauhdittunut talouskasvu tyrehtyy ja verovaroja ei kerry.

Ongelma on maanlaajuinen, eikä Urjala ole tässäkään suhteessa oma saarekkeensa. Urjalan päättäjät tulivat tietoisiksi asiasta viimeistään kunnanjohtaja Hannu Maijalan otettua asian esille vuoden 2017 viimeisessä Urjalan kunnanvaltuuston kokouksessa.

Tässä lehdessä pureudummekin muun muassa siihen, miten ilmiö näyttäytyy Urjalassa.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi