Niina Hietalahti
Viimeiset kymmenen vuotta olen saanut tehdä töitä ruoan parissa. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut valtavasti. Kymmenen vuotta sitten lähiruoasta ei juuri puhuttu. Silloin isot marketit kilpailivat lattiapinta-alalla ja nimikkeiden lukumäärällä, eikä haitannut vaikka marketissa samaa juustoa sai 70 eri paketissa, kunhan tuotteita oli paljon. Nyt onneksi keskitytään enemmän kuluttajan palvelemiseen – alkuperä kiinnostaa, käytettävyys korostuu ja tuotteiden lukumäärän sijaan kauppakin keskittyy sisältöön.
Suomi on laahannut pitkään ruokavientitilastoissa, vaikka periaatteessa meillä on kaikki edellytykset viedä maailmalle hyvää, puhdasta, suomalaista ruokaa. Läheisin kilpakumppani Ruotsi vie ruokaa maailmalle noin 3 miljardin euron arvosta, kun meidän osuus jää siitä noin puoleen. Mitä pitäisi tehdä, että vienti kasvaisi ja samalla toisi työtä ja vaurautta myös maaseutukunnille?
Viime viikolla Ilmatieteenlaitos julkaisi kuvan, mikä on paras näkemäni Suomi-ruoan (ja miksei Suomi-matkailunkin) mainos. Kuva oli otettu suomalais-hollantilaisena yhteishankkeena toteutetusta OMI-satelliitista, joka mittaa ilmansaasteita, otsonikerrosta ja ilmastoon vaikuttavia kaasuja globaalisti. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tässä kohtaa hätkähdytti Suomen ja Pohjoismaiden ylivertaisuus puhtaudessa.
Vaikka Suomen eduista paljon puhutaan, silti viestin perille vieminen on takkuillut. Kun saasteettomuuteen yhdistää tuotantoeläinten vähäisen antibioottien käytön, huipputason elintarvikevalvonnan ja vuodenaikojen tuoman maaperän luonnollisen desinfioinnin, niin kaikki elementit suomalaisen ruokaviennin onnistumiselle ovat olemassa, melkein.
Kuluttajalle kaupassa näkyvin osa, millä tuote myy itsensä, on pakkaus. Ei ole yhdentekevää, miltä tuote näyttää, tuntuu ja mitä se viestii. Tuote pitää suunnitella niin, että kuluttaja tietää, mitä on ostamassa ja miksi, lisäksi designin tulee miellyttää haluttua kohdetta ja olla linjassa tuotteen hinnan kanssa. Puhutaan konseptoinnista, joka kokoaa asiat yhteen ja yhdenmukaistaa kuluttajille välitettävän viestin. Tässä meillä suomalaisilla on vielä paljon tekemistä, mutta uskon, että hyvien esimerkkien kautta designin merkitys sisäistetään ja designia ostaan myös ostaa, silloin meillä on ovet auki maailmalle.
