Yleinen Urjalan Ylläpito

Maailman laidalla, kaiken keskiössä

Otsalampun valossa, pimenevän
syysillan tunteina mieleen hiipi ajatus siitä, että ihmiselo on lähinnä
erilaisten asioiden korjaamista tai poikkeustilanteiden ratkomista. Toiselta
menee puimurin pyörästö rikki samaan aikaan, kun toiselta karkaa huomaamatta
arkaluontoista dataa tietoverkkoon. Sitten asiat yritetään korjata
mahdollisimman nopsaan ja vähin vaurioin.

Otsalampun valossa, pimenevän
syysillan tunteina mieleen hiipi ajatus siitä, että ihmiselo on lähinnä
erilaisten asioiden korjaamista tai poikkeustilanteiden ratkomista. Toiselta
menee puimurin pyörästö rikki samaan aikaan, kun toiselta karkaa huomaamatta
arkaluontoista dataa tietoverkkoon. Sitten asiat yritetään korjata
mahdollisimman nopsaan ja vähin vaurioin.

Automaatio
ja digiaikakaan eivät ole poistaneet inhimillisiä riskitekijöitä. Juuri
uutisoitiin anteeksipyynnön kera, että terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta
oli vuotanut tuhansien ihmisten nimet, henkilötunnukset ja erään verikokeen
tiedot verkkoon.

Digiaika ei ole myöskään poistanut toimistoista
papereita, kuten aiemmin hekumoitiin. Päinvastoin. Pääosin sähköisestä
asioinnista huolimatta esimerkiksi maatalouden ympärillä käytävä paperisota
on saanut suuremmat mittasuhteet kuin koskaan ennen.

Paljon hyvää on digitalisaatio silti tuonut mukanaan. Se
on pienentänyt maailmaa. Nyt tavallinen kaduntallaajakin voi keskustella
reaaliaikaisen videoyhteyden avulla toisella puolella maailmaa asuvan
lapsenlapsensa kanssa. Myös maailmanlaajuista bisnestä voi monissa tapauksissa
pyörittää vaivatta vaikka Pirkanmaalta.

Digitalisaatio on tasa-arvoistanut suomalaisia tarjoamalla
osallistumisen ja työteon mahdollisuuksia syrjäseuduille aivan eri tavalla
kuin ennen. Nyt Lapissa, kaukaisten taipaleiden takana asuvan saamelaislapsen ei
tarvitse jättää perhettään ja muuttaa asuntolaan käydäkseen koulua. Hän
voi käydä koulua kotoaan käsin sähköisten materiaalien ja videoyhteyksien
turvin. Ympäri Suomen moni aikuinenkin on voinut muuttaa takaisin
kotiseudulleen, kun työn tekeminen joko kokonaan tai osittain etänä on
sopinut työnantajalle.

Kunnissa mietitään parhaillaan strategia-asioita. Monien
pikkukuntien intresseissä on brändäytyä rauhallisina perhekeitaina kaupungin
hälyn ulkopuolella, tarjoten valokuituyhteyksin hyvät työntekemisen
mahdollisuudet ulkomaailmaan. Tätä kautta toivotaan saatavan paitsi uusia
asukkaita, niin myös uusia yrityksiä alueelle.

Urjalakin on mukana tässä kisassa. Valokuituverkon
rakentaminen on tunnistettu tärkeäksi strategiseksi elinvoimatekijäksi ja sen
rakentamiseen liittyvien tarjousten jättöaika on parhaillaan käynnissä.

Aika näyttää missä mittakaavassa valokuitu tuo uutta
hyvää paikkakunnalle. Lopulta brändäytymisen onnistuminen on kiinni myös
maakunnallisesta yhteistyöstä, toivottavasti Pirkanmaalla osataan innovoida ja
puhaltaa yhteen hiileen.

Hukkaan ei valokuituun investoiminen missään tapauksessa
mene. Toimiva ja nopea verkkoyhteys on nykypäivänä tietyllä tapaa
välttämättömyys. Sen avulla urjalalaisille tarjotaan mahdollisuus olla
maaseudun rauhassa tiukasti kiinni maailman sykkeessä.

Heli Lehtelä
Heli.Lehtela@urjalansanomat.fi