Vihaiset äidit -nimen ottanut ryhmä
järjesti tiistaina Helsingissä mielenosoituksen, jossa vaati oikeutta ja
huomiota kouluissa ja päiväkodeissa sisäilmaongelmista kärsiville lapsille.
Ylen mukaan kaikkiaan noin 750 000 suomalaista
altistuu päivittäin kosteusvaurioille, ja kouluissa ja päiväkodeissa
altistuu lähes 259 000 lasta ja nuorta huonolle sisäilmalle.
Yle julkaisi myös pitkän jutun tapauksesta, jossa lapsi
alkoi sairastella viisivuotiaana, ja lukuisien tutkimusten ja diagnoosienkin
jälkeen hänellä todettiin vasta 14-vuotiaana homesairaus. Oireet eivät
hävinneet koulua vaihtaessakaan ja lopulta selvisi, että lapsen toisessa
kodissa oli sisäilmaongelma.
Kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa homeelle ja
huonolle sisäilmalle altistuvien määrä on valtavan suuri. Kuitenkin myös
suomalaisten kodeissa on ongelmia: huolimaton rakentaminen, huono ylläpito ja
yksinkertaisesti rakennusten vääränlainen käyttö ovat pilanneet paljon
koteja, eikä moni huomaa kodissaan etenevää ongelmaa.
Oireiden ilmaantuessa syytä haetaan helpommin muualta,
kuten koulusta tai työpaikalta. Jos joku oireistaan ilmoittaa on työnantaja
tai esimerkiksi koulua ylläpitävä kunta velvollinen asiaa selvittämään.
Jos ongelmia löytyy tai edes epäily jää, korjauksia pitää tehdä ja
järjestää sairastuneelle puhdas ympäristö päivätunneiksi.
On syytä olettaa, että usein kotiolojen osuus henkilön
oireiden laukeamiseen ja vakavuuteen jää vähemmälle huomiolle eikä kukaan
voi pakottaa kansalaista homeremonttiin, vaikka työnantajan tai jonkin
laitoksen ylläpitäjän vastuu terveestä työ- tai opiskelupaikasta on
armoton. Tarinat hometaloloukuista ja kalliista remonteista voivat saada monet
väistelemään asiaa ja uskottelemaan itselleen oman kodin olevan kunnossa,
vaikka nenä kertoisi muuta.
Suomalaistalojen homeongelmista on syytetty niin
lateksimaaleja kuin höyrysulkuja. Lateksin sijaan voi laittaa seinään
punamultaa, mutta viherajattelu on vienyt energiatehokkuuden vaatimukset koko
ajan tiukemmaksi ja talot pitää tehdä käytännössä pulloksi. Suomalainen
on nuuka käyttämään ilmanvaihtoa varsinkin kylmillä keleillä, ja
seurauksena on asumiskosteuden siirtyminen rakenteisiin ja sitä myötä
homeongelma.
Eräs opettaja herkistyi koulussaan homeelle. Aikaisemmin
hän oli vieraillut ongelmitta kotitalossaan maalla. Tilanne kuitenkin muuttui,
kun talossa tehtiin ikkunaremontti, eikä ainakaan yöpyminen lasten mummolassa
tullut enää kysymykseen. Huonot ikkunat olivat olleet talon ainoa ilmanvaihto,
ja pitäneet ilmanlaadun jotensakin kunnossa.
Tämäkin tapaus kertoo sisäilmaongelmien kavaluudesta ja
siitä, miten emme usein näe lähelle. Homeongelmaa on paljon helpompi torjua
etukäteen kuin korjata.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi
