loman vietto, pääkirjoitus (muokattu 30.11.2022) Urjalan Ylläpito

Lomalepoa ei kannata hukata

Olli Ristimäki

Kesäloma on useimmille työssäkäyville odotettu tauko työelämästä, se pätkä vuodesta, jolloin voi ja pitää unohtaa työstressi, ladata akkuja ja palautua työn rasituksista. Samoin lienee lähes kaikille ikävämpää lomalta töihin palaaminen kuin lomalle lähteminen. Näin voi käydä varsinkin, jos työ on niin kuormittavaa, ettei normaali kesäloma riitä siitä palautumiseen.

Terveystalon mukaan joillekin ihmisille työhön palaamiseen liittyy niin paljon ikäviä tunteita, että lomaltapaluuangsti muuttuu todelliseksi ahdistuneisuudeksi tai masentuneisuudeksi. Tästä voi aiheutua perinteisiä stressin oireita, kuten unettomuutta, ruokahalun katoamista, alakuloa ja ahdistusta. Normaali työhönpaluun tahmeus poistuu yleensä parissa viikossa, mutta jos näin ei käy, asiaa pitää hoitaa esimerkiksi työterveyshuollon tuella.

Suomessakin on hajontaa vuosilomien pituudessa eri aloilla, mutta keskimäärin suomalaisten omat ovat Euroopan keskikastia. Saksalaiset ja tanskalaiset lomailevat viikon verran pidempään, esimerkiksi romanialaiset taas lähes viikon lyhempään. Amerikan ihmemaassahan kesäloma on yleensä vain viikon tai kahden mittainen. Suomalaisten vuosittainen työaika on kuitenkin verrattain lyhyt, ja runsaat arkipyhät rikkovat työviikkoja. Siksi kansakunnan tuottavuuden kannalta olisi hyväksi, että työntekoon päästäisiin kiinni heti lomien ja vapaiden jälkeen. Tätä voivat tukea sekä työntekijät itse että työnantajat.

Työhön palaavaa kehotetaan pyrkimään jo loman loppupäivinä arkirytmiin, eli heräämään ja ruokailemaan niihin aikoihin kuin työssä ollessaankin. Lomalta paluu keskellä viikkoa helpottaa ensimmäisen työviikon rasitusta ja töihin kannattaa myös mennä ensimmäisinä päivinä vaikka vähän normaalia aikaisemmin, jotta saa paremmin kiinni rutiineista.
Viisas työnantaja voi mahdollisuuksien mukaan tarjota lomalta palaavalle alkuun kevyempiä päiviä ja työtehtäviä, sen sijaan että palaavaa ”rangaistaan” lataamalla niskaan maksimikuorma.
Oma lukunsa on se, että a-klinikoilla eletään elokuussa vuoden kiireisintä aikaa. Joillekin työssäkäynti on alkoholin käyttöä hillitsevä tekijä, mutta lomalla ryyppääminen karkaa käsistä eikä putkea saada poikki arjen koittaessa. Tällaisessakin tilanteessa ongelman tunnistaminen jo ennen loman loppumista auttaa ja työnantaja voi tukea asian nopeaa selvittämistä saadakseen hyvän tekijän takaisin kiinni työhön.

Loman rentouttava vaikutus katoaa pahimmillaan jo viikossa, parhaimmillaan se kantaa koko pimeän syksyn. Jälkimmäisen vaihtoehdon eteen kannattaa kaikkien tehdä oikeita asioita.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi