Yleinen Urjalan Ylläpito

Kyllä kansa tietää

Useimpien yllätykseksi britit äänestivät juhannuksen alla itsensä ulos Euroopan unionista. Vielä äänestyksen alkaessa toisen vaihtoehdon uskottiin voittavan, mutta erityisesti varttuneempien kansalaisten ja maaseudun äänillä lopputulos oli brexit, eli Iso-Britannian eroaminen. Tuloksen selviämisestä asti on spekuloitu sen vaikutusta Eurooppalle maanosana, Suomelle ja Euroopan unionille. Monet ovat haukkuneet brittejä tyhmiksi, ymmärtämättömiksi ja demokratiaa huonoksi järjestelmäksi kun se mahdollistaa väärin äänestämisen ja kansan puuttumisen asioihin, joita se ei ymmärrä.

Useimpien yllätykseksi britit äänestivät juhannuksen alla itsensä ulos Euroopan unionista. Vielä äänestyksen alkaessa toisen vaihtoehdon uskottiin voittavan, mutta erityisesti varttuneempien kansalaisten ja maaseudun äänillä lopputulos oli brexit, eli Iso-Britannian eroaminen. Tuloksen selviämisestä asti on spekuloitu sen vaikutusta Eurooppalle maanosana, Suomelle ja Euroopan unionille. Monet ovat haukkuneet brittejä tyhmiksi, ymmärtämättömiksi ja demokratiaa huonoksi järjestelmäksi kun se mahdollistaa väärin äänestämisen ja kansan puuttumisen asioihin, joita se ei ymmärrä.

Demokratian ja kansanäänestyksen tuloksen mollaaminen on aika paljon sanottu. Se korostaa näkökulmaa, jossa hallintorakenteet, päätöksenteko ja mielipiteen vapaus ovat vain niitä varten, jotka kokevat kuuluvansa parempaan, ”ymmärtävään” luokkaan. Samalla mitätöidään niiden ihmisten henkilökohtainen kokemus, jotka ovat omasta mielestään perustellusti äänestäneet toisin. Salaliittoteorioihin ja keinotekoiseen luokkayhteiskunta-ajatteluun maailmankatsomuksensa perustavia mv-kansalaisia on joka maassa, mutta ei missään yli puolta kansasta.
Populismille on aina sijansa silloin, kun on tarkoitus äänestää kahdesta vaihtoehdosta ja molemmille on omat kannattajansa. Britannia brexit-kampanjaa syytettiin suoranaisesta valehtelemisesta, jotta kansaa saatiin eroamisen taakse. Joihinkin ihmisiin on muita helpompi vaikuttaa pelottelulla ja negatiivisten asioiden korostamisella. Toisaalta heihin pystyisi vaikuttamaan myös oikealla, hyvin perustellulla tiedolla. Jos äänestäjä ei luota niin sanottua oikeampaa tietoa tarjoavaan tahoon, ei vika ole välttämättä itse tiedossa.

Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty kahdesti: 29.-30. joulukuuta 1931 kieltolain lakkauttamisesta sekä 16. lokakuuta 1994 Euroopan unioniin liittymisestä. Molemmilla kerroilla eduskunnan päätös oli äänestyksen tuloksen mukainen. Euroon liittymisestä sen sijaan ei järjestetty äänestystä, mitä on kritisoitu toistuvasti varsinkin Kreikan holtittoman taloudenpidon langetessa muiden euromaiden maksettavaksi. Olisivatko suomalaiset tuolloin, vuonna 1998 osaneet äänestää oikein, ja olisiko äänestyksen tulos samanlainen nyt, kuka tietää.

Urjalassa kyseltiin voimakkaammin kansanäänestyksen perään viimeksi muutama vuosi sitten, kun valtiovalta ajoi voimalla kuntaliitoksia ja patisti kuntia valitsemaan yhdistymissuuntiaan. Tuo tilanne raukesi omia aikojaan, mutta jos liittymisestä olisi todella pitänyt päättää, olisi äänestys saattanut olla tarpeellinen. Kuntaliitoksista onkin järjestetty Suomessa kymmeniä kunnallisia kansanäänestyksiä, ja valtuustot ovat pääsääntöisesti noudattaneet äänestysten tuloksia päätöksissään.

Kuntaliiton mukaan kuntalaisten kannatus kansanäänestyksiä kohtaan on viimeisimmissä tutkimuksissa kasvanut. Demokratialla on siis kysyntää, ja kaikenlaisen tiedonvälityksen kehittyessä pitäisi tiedon hankkimisen ja asioiden selvittämisen olla helpompaa kuin koskaan.Samalla on toki helpompi levittää myös väärää tietoa, mutta useimmilla ihimisillä ei onneksi ole suuria vaikeuksia erottaa sitä faktoista. Selkokielinen viranomaisviestintä, oikeiden tiedotusvälineiden tukeminen ja avoin sekä demokraattinen päätöksenteko kaikilla tasoilla varmistavat parhaiten sien että kansakin on oikeassa.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi