Urjalan kunnan strategia on edennyt vahvistamisvaiheeseen. Valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi sen omaa tuotosta, eli kymmensivuista kuntastrategiaa vuoteen 2022 asti. Paperia on työstetty valtuuston laivaseminaarissa, valtuuston ja hallituksen iltakouluissa sekä myös virkamiestyönä.
Strategian tarve kumpuaa sekä kuntalaista että Urjalan tarkastuslautakunnan vuoden 2014 raportissaan esittämästä vaatimuksesta strategian luomiseen. Lähtökohdaksi on otettu visio Urjalasta, joka taloudellisesti vakaana on houkutteleva yrityksille ja pitää huolta asukkaidensa hyvinvoinnista ja hyvistä palveluista. Tätä kaikkea varmaan jokainen kunta pyrkii olemaan.
Kun strategiaa esiteltiin luonnosvaiheessa huhtikuussa, oli sen otsikoksi ja kunnan visioksi muotoutumassa ”Perheen kokoinen Urjala”. Perhekeskeinen lähtö on kuitenkin matkalla kääntynyt muotoon ”Koti pohjantähden alla”. Väinö Linnan tuotantoon viittaava visio ei ole lähtöisin kirjailijan nimikkoseuran puheenjohtajalta, kokoomusvaltuutettu Heidi Rytkyltä, joka kertoo päinvastoin olevansa mietteliäs sen toimivuuden suhteen. Jos aikaisempi slogan oli altis perhe-sanan karkealle vääntelylle, ei uusi versio Rytkyn, eikä kaikkien muidenkaan mielestä kerro juuri mitään kunnan tahtotilasta. Lisäksi viitattu Täällä Pohjantähden alla -teos kertoo kansan vaikeista ajoista, eikä välttämättä siten tuota pelkästään positiivisia mielikuvia kunnasta.
Kulttuuriperintöä korostava otsikko ei lisäksi oikein saa katetta strategiapaperin sisällöstä. Vaikka strategian luonnosteluvaiheessa kulttuuria haluttiin jopa omaksi painopisteosiokseen, se mainitaan lopulta vain yritysten toimintamahdollisuuksien ja alueen kasvun tukemisen alla. Kulttuurin kolmen kärki pidetään mukana Urjalan tunnettuuden lisäämisessä, mutta kuntalaisten hyvinvointitekijänä sitä ei mainita. Rytky sanoo tämän olevan osittain strategiatyötä vetäneen konsultin vaikutusta, joka halusi lopputuloksesta hyvin tiiviin. Yllättävää sinänsä, kun työn pääroolissa olevilla valtuutetuilla tuntui olevan kulttuurin isommasta roolista selkeä näkemys.
Joka tapauksessa strategiatyön valmistuttua siirrytään vähintään yhtä vaikeaan osioon, sen toteuttamiseen ja jalkauttamiseen. Kunnan vakaa talous on osa-alueista helpoimmin todennettavissa lukujen avulla. Muut teemat; kuntalaisten hyvinvointi, asukaslähtöisyys ja yritysten toiminnan tukeminen ovat haastavampia mitattavaksi. Strategian liitteenä on lähtötasoja ja tavoitteita avaavia ”kortteja”, joihin toteutunutta toimintaa voidaan peilata.
Varmaan tärkein käyttötapa strategiapaperille on kuitenkin pitää se aina näkösällä, kun valmistellaan ja lopulta nuijitaan päätöksiä. Kirjatun tahtotilan pitää näkyä päätöksissä ja valinnoissa, joita kuntalaisten ja yritysten puolesta tehdään. Muuten työ on ollut turhaa ja sloganilla, abstraktillakaan, ei ole oikeastaan mitään väliä.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi
