Keskeinen tulos oli, että kyselyyn vastanneista, yli 7 400 ympärivuorokautisissa vanhusten hoitoyksiköissä työskentelevistä, 93 prosenttia oli nähnyt vanhusten kaltoinkohtelua. Neljäsosa vastaajista oli havainnut, että epäasiallista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Määräilyä, rankaisemista tai moittimista on havainnut viidennes vastaajista.

Laajan kyselytutkimuksen tulos on raju, vaikka tiivistetty uutisointi jättääkin avoimia kysymyksiä. Kaltoinkohtelun taso on varmasti vaihtelevaa, mutta keskeistä on, että noin moni ammattihoitajista kokee vanhusten kohtelun olevan vähintään ajoittain epäasiallista tai epäreilua. Valvira luokittelee kaltoin kohteluksi vanhuksen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vaarantavan teon tai tekemättä jättämisen. Se voi olla fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista.

Kyselyn tulosten mukaan hoitohenkilökunnan kiire ja stressi näyttää lisäävän kaltoinkohtelun riskiä. Syy-yhteys on toisaalta osin inhimillinen, mutta silti tuomittava. Kaikilla on työssään huonompia päiviä, mutta kiire ja väen vähyys ei ole hoidettavien vanhusten vika. Lähi- ja perushoitajien liiton Superin puheenjohtaja arvelee kaltoinkohtelun yleisyyden tarkoittavan sitä, että hoitajat kokevat kaltoinkohteluksi sen, kun tarvittavia työtehtäviä ei ehditä resurssipulan takia tekemään. Tämä voi olla osa totuutta, mutta vastaukset kertovat laajasti vanhusten väärin käsittelemisestä. Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää, ei silloinkaan, vaikka vanhus käyttäytyisi itse huonosti.

Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinin mielestä vanhustenhoitoalalle ei välttämättä tehdä tarpeeksi soveltuvuustestejä. Hän arvelee, että moni työntekijä näkee vanhusten palvelukodin työpaikkana, vaikka kyseessä on itse asiassa vanhusten koti. Tässä monitahoisuudessa onkin haaste, jota pitäisi ratkaista riittävien henkilökuntaresurssien lisäksi hyvällä työn ohjauksella, käytäntöjen kehittämisellä sekä tarjoamalla myös henkilökunnalle keinoja ja ohjeita epäkohtiin puuttumiseen. Samalla toimintaa tulee valvoa enemmän yksiköiden sisällä ja puuttua asiattomuuksiin. Jos joku ei ymmärrä työnsä vaatimuksia ja velvollisuuksia, hän tarvitsee apua ja ohjausta.

Tutkimustulos on vanhustenhoidolle kovin leimaava. Samaan aikaan eräs urjalalainen vain pari päivää sitten kommentoi, miten äitinsä olot paranivat selvästi hänen päästyään terveydenhuollon puolelta vanhainkotiin, siis hoidosta hoivaan ja kotiin.

Vanhuksia hoidetaan yleisesti ottaen varmasti hyvin. Arvovaltaisen tahon tekemä tutkimus on kuitenkin tarpeellinen alleviivaus jo osin tunnettuunkin tilanteeseen, että hoivayksiköissä tilanne on usein kireä. Laajemman ongelman esiintuominen toivottavasti helpottaa niiden esiintuloa paikallistasolla ja siten johtaa tilanteen paranemiseen.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi