Yleinen Urjalan Ylläpito

Stressi heikentää työkykyennustetta

Pari päivää sitten Yle uutisoi suomalaistutkimuksesta, jossa oli päädytty siihen, että suomalaisten työkykyennuste on heikentynyt. Lyhyiden poissaolojen määrä on kasvanut alle 40-vuotiaiden työntekijöiden joukossa, vaikka samaan aikaan raportoidaan, että humalajuominen on puolittunut, tupakointi vähentynyt ja liikunnan harrastaminen lisääntynyt.

Pari päivää sitten Yle uutisoi suomalaistutkimuksesta, jossa oli päädytty siihen, että suomalaisten työkykyennuste on heikentynyt. Lyhyiden poissaolojen määrä on kasvanut alle 40-vuotiaiden työntekijöiden joukossa, vaikka samaan aikaan raportoidaan, että humalajuominen on puolittunut, tupakointi vähentynyt ja liikunnan harrastaminen lisääntynyt.

Elintapojen paraneminen ei näytä riittävän poistamaan ilmeisesti stressin aiheuttamia ongelmia, unihäiriöt kun ovat samaisen tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Unettomuus, aamuyöllä herääminen pohtimaan tulevaa päivää ja eilisen tapahtumia, on selkeä signaali stressistä. Uni ei tule tai se jää vaillinaiseksi, kun valveajan asiat pyrkivät mieleen.

Töistä stressaaminen ei ole varsinaisesti mikään ihme, sillä nykyaikana työtahti on kiivas. Työpaikoilla odotetaan tulosta. Pakkotahtisissa töissä kone määrää, mitä ihminen tekee. Toisaalta moni tekee työtä, josta on vaikea irrottautua vapaalla. Tietotekniikka varmistaa, että meidät voidaan tavoittaa koska tahansa. Kuka enää rohkenee sulkea puhelinta tai läppäriä iltaisin tai viikonloppuisin.

Vaikka töitä tehdään jo nyt tosissaan, maan hallitus miettii, miten niitä voitaisiin tehdä vielä enemmän. Yhteiskuntasopimus lisätyöaikoineen ja palkan alennuksineen kaatui, mutta nyt haetaan uusia keinoja saada lisää tehoja irti.

Työttömyys on korkealla. Tilannetta verrataan 1990-luvun lamaan, joka halvaannutti suomalaiset. Kun työttömiä on paljon, tuntuu vaikealta, että jo työtä tekevien pitäisi ponnistella nykyistä enemmän. Tässä tilanteessa tärkeintä olisi saada vailla työtä olevat töihin ja leivänsyrjään kiinni.

Työpaikoilla uusia tehoja löytyy luultavasti helpoimmin siitä, että tehdään oikeita asioita, keskitytään siihen, mitä osataan ja pyritään kehittämään sitä edelleen.

Jatkuva kehittäminen ja muutos ovat arkipäivää. Niistä ei koskaan työpaikoilla päästä, koska maailma menee menojaan eteenpäin ja muutoksessa on pysyttävä mukana. Samalla on kuitenkin muistettava, että työntekijät eivät ole koneita, eivätkä koneiden osia. Koneilla ei ole stressiä eikä univaikeuksia. Ne eivät tarvitse sairauslomia, mutta ihmiset joskus tarvitsevat.

Työyhteisöjen yhteispeli nousee näinä aikoina arvoon arvaamattomaan. Kun vaatimustaso nousee, ihmiset tarvitsevat tukea ja koulutusta uusiin tehtäviin. Osaaminen luo oikeasti osaamisen iloa, jolloin töitä on mukavampi tehdä.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi