Hallituksen tavoite on parantaa Suomen hintakilpailukykyä viidellä prosentilla, ja siihen yhteiskuntasopimuksella tähdätään. Kädenvääntö on syntynyt esityksestä ottaa keinovalikoimaan työaikojen yleinen pidentäminen. Nyt sopimusneuvottelut uhkaavat kariutua. Jälleen. Ensimmäinen kierros toukokuussa päättyi tuloksettomana.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) totesi eilen Kauppalehdessä, että yhteiskuntasopimus on tärkein osa valtion tulevaa budjettia, jota hierotaan niin ikään parhaillaan kasaan. Stubbin mukaan Suomen talousvaikeudet ovat rakenteellisia, eivät suhdanneriippuvaisia. Tuottavuutta ja työllisyyttä on saatava parannettua.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lausui tiistaina, ettei usko työajan pidennyksen toteutuvan. Puolueen näkemyksen mukaan työtunteja pitää lisätä vähentämällä työttömyyttä. Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas näytti kolikon kääntöpuolen jo viime keväänä, jos työaikaa pidennetään eikä uutta työtä synny, 115 000 ihmistä täytyy laittaa kortistoon. Muuten työajan pidennyksellä ei saavuteta tuottavuuden lisäystä.

Palkansaajajärjestö SAK on ilmoittanut, ettei suostu työaikojen yleiseen pidentämiseen. Vaihtoehdoksi SAK esittää puheenjohtaja Lauri Lylyn (sd) mukaan työaikapankin käyttöönottoa, jolloin työelämään saadaan joustoa. Kun töitä on enemmän, siirretään ylityöt pankkiin. Kun työmaalla on hiljaista, pidetään kertyneitä tunteja vapaana. Lylyn mukaan nyt pienet yritykset laittavat väkeä pihalle silloin, kun työtä ei ole.

Akava vastustaa myös työajan pidentämistä, pitäen sitä temppuna, jonka vaikutus kustannuskilpailukykyyn on korkeintaan tilapäinen. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa, että yhteiskuntasopimukseen on kirjattava irtisanottavien palkansaajien muutosturvan parantaminen, jotta uudelleentyöllistyminen helpottuu.

Yleisesti ottaen työntekijöiden etujärjestöt tuntuvat olevan sitä mieltä, että pöydälle nostetut keinot kurittavat palkansaajia. Hallituksen pitäisi vastaavasti lopettaa koulutuksesta, osaamisesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ja yritysten ryhtyä parantamaan kilpailukykyään tuotekehityksellä ja investoinneilla.

Tässä lehdessä on yksi esimerkki suomalaisen työn kasvumahdollisuuksista. Viime perjantaina Urjalan kunnantalolla puhuttiin kotimaisesta energiantuotannosta ja biotaloudesta. Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi suoraan, että investointeihin ei uskalla ryhtyä, kun poliittinen päätöksenteko on niin epäluotettavaa. Matto saatetaan vetää jalkojen alta milloin tahansa.

Esimerkkejä siitä, kuinka byrokratia vaikeuttaa tai jopa estää työnteon, kouluttautumisen tai itsensä työllistämisen, voi lukea mediasta päivittäin. Se lannistaa ihmiset, ja siihen yhteiskuntasopimuksella pitäisi löytää keinot.

Neuvottelujen deadline on viikon päästä perjantaina, 21. elokuuta. Sopimuksen ei tarvitse silloin olla valmis, mutta työmarkkinajärjestöjen pitää tietää, syntyykö sopimus vai ei.

Hallituksen keppi ja porkkana neuvotteluihin on 1,5 miljardin euron leikkausten ja veronkorotusten peruminen, jos sopimus syntyy. Leikkauslistalla ovat muun muassa lapsilisät, vuorotteluvapaa ja asuntolainojen korkovähennysoikeus. Kovia pelimerkkejä palkansaajan näkökulmasta.

Sini Ovaskainen
sini.ovaskainen@urjalansanomat.fi