Kuolema on edelleen tabu…
Kiitos kun luet Urjalan Sanomia!
Tämä sisältö on vain tilaajillemme. Tee tilaus, niin pystyt jatkamaan lukemista.

Kuva: Hanna Itkonen
Kuolema on edelleen tabu…
Tämä sisältö on vain tilaajillemme. Tee tilaus, niin pystyt jatkamaan lukemista.
TOIMITTAJALTA
Urjalassa ihmeteltiin pari vuotta sitten, kun hautaustoimisto meni nurin. Sitä pidettiin erikoisena tapauksena kunnassa, jossa 65 vuotta täyttäneitä on yli 1600 eli yli kolmannes kuntalaisista.
Tilastoja tarkemmin tutkimalla selviää kuitenkin, että urjalalaiset eivät kuole niin kuin muut suomalaiset.
Edellinen lause on tietysti kirjoitettu herättämään kiinnostus, mutta on siinä hiukan tottakin.
VUONNA 2000 kuoli 49 339 suomalaista, vuonna 2024 jo 58 267. Kuolleiden vuosittainen määrä on noussut Suomessa 28 prosenttia vuosituhannen alusta. Nousu on tapahtunut melko tasaisesti. Vuosina 2022 ja 2023 kuolleiden määrä ylitti hetkellisesti 60 000. Syynä oli korona, joka koetteli erityisesti vanhuksia ja sairaita.
Urjalalaisia menehtyi 72 vuonna 2000. Viime vuonna joukostamme poistui 79 kuntalaista.
Urjalalaisten kuolleiden määrän kasvu on siis suhteellisesti huomattavasti hitaampaa kuin suomalaisten keskimäärin.
Vuonna 2006 menehtyi 60 urjalalaista. Määrä on pienin tällä vuosituhannella. Vuonna 2002 kuolleiden määrä oli suurimmillaan: 88. Tällä vuosikymmenellä kuolleita on ollut 74–86. Keskimäärin Urjalassa on menehtynyt tällä vuosituhannella 75 kuntalaista vuodessa. Määrä on siis hienoisessa kasvussa täälläkin.
MIKSI urjalalaisten kuolemien määrä ei kasva samaa vauhtia kuin muiden suomalaisten?
Suurin syy on tietenkin väestön väheneminen. Urjalalaisia oli vuosituhannen alussa noin 5700. Heistä noin 1300 oli täyttänyt 65 vuotta.
Käytännössä 65 vuotta täyttäneiden määrä on siis kasvanut Urjalassa tällä vuosituhannella vain noin 300:lla, vaikka eläkeikäisten osuus kunnan asukasmäärästä on kasvanut reilusta viidenneksestä yli kolmannekseen. Samaan aikaan kansalaisten – vanhustenkin – elinajanodote on noussut.
Suomalaisia oli vuonna 2000 vajaa 5,2 miljoonaa. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli lähes 780 000. Vuonna 2024 suomalaisia oli yli 5,6 miljoonaa. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli noin 1,33 miljoonaa.
Tämä tarkoittaa, että suomalaisten 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut tällä vuosituhannella 550 000:llä (71 %). Urjalalaisten 65 vuotta täyttäneiden määrä puolestaan on kasvanut samaan aikaan reilulla 300:lla (vain 23 %).
TÄSTÄ kaikesta voisi vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Parhaita niistä voisi käyttää kunnan markkinoinnissa, huonoimpia torilla hevosmiesten tietotoimiston hirnujaisissa.
Koska joulu on jo lähellä, todettakoon vain, että vanhat hyvät ajat säilyvät Urjalassa sitkeämmin kuin monessa muussa kunnassa – mitä nyt väki vähenee. Pois muuttaneet vanhenevat nyt muualla.
Pasi Salo
Lähde: Tilastokeskus

TOIMITTAJALTA
Urjalassa ihmeteltiin pari vuotta sitten, kun hautaustoimisto meni nurin. Sitä pidettiin erikoisena tapauksena kunnassa, jossa 65 vuotta täyttäneitä on yli 1600 eli yli kolmannes kuntalaisista.
Tilastoja tarkemmin tutkimalla selviää kuitenkin, että urjalalaiset eivät kuole niin kuin muut suomalaiset.
Edellinen lause on tietysti kirjoitettu herättämään kiinnostus, mutta on siinä hiukan tottakin.
VUONNA 2000 kuoli 49 339 suomalaista, vuonna 2024 jo 58 267. Kuolleiden vuosittainen määrä on noussut Suomessa 28 prosenttia vuosituhannen alusta. Nousu on tapahtunut melko tasaisesti. Vuosina 2022 ja 2023 kuolleiden määrä ylitti hetkellisesti 60 000. Syynä oli korona, joka koetteli erityisesti vanhuksia ja sairaita.
Urjalalaisia menehtyi 72 vuonna 2000. Viime vuonna joukostamme poistui 79 kuntalaista.
Urjalalaisten kuolleiden määrän kasvu on siis suhteellisesti huomattavasti hitaampaa kuin suomalaisten keskimäärin.
Vuonna 2006 menehtyi 60 urjalalaista. Määrä on pienin tällä vuosituhannella. Vuonna 2002 kuolleiden määrä oli suurimmillaan: 88. Tällä vuosikymmenellä kuolleita on ollut 74–86. Keskimäärin Urjalassa on menehtynyt tällä vuosituhannella 75 kuntalaista vuodessa. Määrä on siis hienoisessa kasvussa täälläkin.
MIKSI urjalalaisten kuolemien määrä ei kasva samaa vauhtia kuin muiden suomalaisten?
Suurin syy on tietenkin väestön väheneminen. Urjalalaisia oli vuosituhannen alussa noin 5700. Heistä noin 1300 oli täyttänyt 65 vuotta.
Käytännössä 65 vuotta täyttäneiden määrä on siis kasvanut Urjalassa tällä vuosituhannella vain noin 300:lla, vaikka eläkeikäisten osuus kunnan asukasmäärästä on kasvanut reilusta viidenneksestä yli kolmannekseen. Samaan aikaan kansalaisten – vanhustenkin – elinajanodote on noussut.
Suomalaisia oli vuonna 2000 vajaa 5,2 miljoonaa. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli lähes 780 000. Vuonna 2024 suomalaisia oli yli 5,6 miljoonaa. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli noin 1,33 miljoonaa.
Tämä tarkoittaa, että suomalaisten 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut tällä vuosituhannella 550 000:llä (71 %). Urjalalaisten 65 vuotta täyttäneiden määrä puolestaan on kasvanut samaan aikaan reilulla 300:lla (vain 23 %).
TÄSTÄ kaikesta voisi vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Parhaita niistä voisi käyttää kunnan markkinoinnissa, huonoimpia torilla hevosmiesten tietotoimiston hirnujaisissa.
Koska joulu on jo lähellä, todettakoon vain, että vanhat hyvät ajat säilyvät Urjalassa sitkeämmin kuin monessa muussa kunnassa – mitä nyt väki vähenee. Pois muuttaneet vanhenevat nyt muualla.
Pasi Salo
Lähde: Tilastokeskus
KÄYNTI- JA POSTIOSOITE
Urjalantie 26, 31760 Urjala
TOIMISTO AVOINNA to-pe klo 9-15. Palvelemme jokaisena arkipäivänä kello 9-16 sähköpostitse, puhelimitse ja verkkopalvelussa.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Salo
0400 529 165
pasi.salo@urjalansanomat.fi
OTA YHTEYTTÄ
Vaihde: 040 181 3020
ONGELMIA TILAUKSESSA?
tilaukset@urjalansanomat.fi tai
040 181 3022 kello 9-16.
Muut yhteystiedot löytyvät Yhteystiedot-sivuilta
Urjalan Sanomat on oman alueensa paikallisuuden äänitorvi. Vuodesta 1917 ilmestynyt lehti on puolueeton ja sitoutumaton paikallislehti sekä Sanomalehtien Liiton jäsen.
Paikallisia uutisia julkaistaan verkkopalvelussa viikon jokaisena päivänä. Lisäksi Urjalan Sanomien torstaisin ilmestyvä paperilehti kerää yhteen viikon parhaat uutiset, ilmiöt ja henkilötarinat.
Lehden pääasiallinen levikkialue on Urjala.
Käytämme verkkopalveluissamme evästeitä, tutustu niihin täällä.
Seuraa meitä somessa!
Keräämme Urjalan Sanomissa eväste- ja laitetunnisteita. Näiden tietojen avulla voimme tarjota sinulle parempia palveluja ja kohdennettua mainontaa. Mittaamme myös kävijämääriä ja mainontaa.
Kun hyväksyt evästeet,
Tietosuoja-sivulta löydät tietoa henkilötietojen käsittelystä. Osa Urjalan Sanomien tallentamista tunnisteista on välttämättömiä palvelujen ja sisällön tarjoamiseksi.
Voit aina muuttaa asetuksiasi ja peruuttaa suostumuksesi valitsemalla sivustoilla ”evästeasetukset”.
Keräämme Urjalan Sanomissa eväste- ja laitetunnisteita. Näiden tietojen avulla voimme tarjota sinulle parempia palveluja ja kohdennettua mainontaa. Mittaamme myös kävijämääriä ja mainontaa.
Kun hyväksyt evästeet,
Tietosuoja-sivulta löydät tietoa henkilötietojen käsittelystä. Osa Urjalan Sanomien tallentamista tunnisteista on välttämättömiä palvelujen ja sisällön tarjoamiseksi.
Voit aina muuttaa asetuksiasi ja peruuttaa suostumuksesi valitsemalla sivustoilla ”evästeasetukset”.
Toiminnalliset evästeetToiminnalliset evästeet ovat välttämättömiä verkkopalvelun toimimiseksi. Siksi nämä evästeet ovat aina käytössä. | |
"Muista minut" -eväste"Muista minut" -evästeen avulla tunnistamme sinut, kun palaat sivustollemme ja muistamme käyttäjätunnuksesi. | |
Sisältöjen analytiikkaevästeetAnalytiikkaevästeiden avulla saamme arvokasta tietoa sivuston käytöstä. Analytiikka kertoo sivuston kävijämääristä, yksittäisten sisältöjen lukijamääristä ja lukuajoista jne. | |
Mainosten raportointievästeetSivustomme toiminnasta osa rahoitetaan lehden tilausmaksulla ja osa mainostuloilla. Emme välitä henkilötietojasi eteenpäin mainostajille, mutta raportoimme heillem mainosten anonyymeja näkyvyystietoja esimerkiksi siitä, kuinka moni näki mainoksen ja kuinka moni klikkasi mainosta. |