Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi journalistista työtä ehdolle vuoden 2018 Lumilapio-palkinnon saajaksi. Lumilapiolla palkitaan vuoden paras tutkiva juttukokonaisuus. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yli 40.

– Ehdotusten taso oli korkea. Finalistikuusikon ulkopuolelle jäi paljon hyviä juttuja. On ilahduttavaa nähdä, että toimittajat haluavat tehdä perusteellista journalismia, yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Lundell sanoo yhdistyksen tiedotteessa.

Lumilapio-palkinnon saaja julkistetaan iltajuhlassa Helsingissä keskiviikkona 22.5. Samassa tilaisuudessa yhdistys jakaa Jääraappa-palkinto avoimuuden edistämisestä yhteiskunnassa.

Lumilapio 2018 -finalistit
aakkosjärjestyksessä:

Tarjoiltu “luomuliha” ei ollut luomua Sokos Hotel
Ilveksessä Tampereella, Heli Lehtelä / Urjalan Sanomat

Ruuan alkuperällä on yhä suurempi merkitys
kuluttajavalinnoissa ja yhä useampia ruokia markkinoidaan
alkuperämerkinnöillä. Urjalan Sanomien Heli Lehtelän artikkeli paikkansa
pitämättömistä alkuperämerkinnöistä nosti aiheen laajempaan keskusteluun
ja herätti kysymyksiä merkintöjen todentamisesta ja valvonnasta. Jutussa
uskallettiin kysyä “tyhmät kriittiset kysymykset” ja ruokalista osoitettiin
pala palalta käytännössä täysin valheelliseksi. Samalla jutun tekoprosessi
avataan jutussa lukijalle esimerkillisesti. Juttu on osoitus pienehkön
paikallislehden mahdollisuudesta luoda valtakunnallinen puheenaihe.

Raakaa leikkiä -kullan kääntöpuoli, Marika
Lehto / Urheilulehti

Marika Lehdon juttu on osoitus tutkivan journalismin
merkityksestä myös urheilun parissa. Juttu esitteli vallan väärinkäyttöä
ja muistutti, että sitä tapahtuu niin miesten kuin naisten keskuudessa.
Toimittajalta vaadittiin erityistä luottamuksen voittamista tilanteessa, jossa
osa osallisista oli ryhmästä sulkemisen pelossa hyvin lojaaleja jutun
kohteelle. Juttu käsitteli lapsia, joihin valmentajalla voi olla erityisen
voimakas vaikutus. Juttu kysyy, mikä on menestyksen hinta urheilussa.
Toimittaja joutui juttuprosessin aikana painostuksen kohteeksi, ja artikkeli
herätti vilkasta keskustelua urheilupiireissä.

Svenska Yle avslöjar: Laura Huhtasaaris gradu
innehåller betydligt mera plagiat än känt – professor: “Det går inte att
förneka”  (Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti
luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: ”Plagiointia ei voi
mitenkään kiistää”), Linus Lång ja Jouni Munukka / Svenska Yle ja
MOT

Presidenttiehdokkaanakin olleen korkean profiilin
poliitikon Laura Huhtasaaren gradua oli epäilty osittain plagioiduksi. Tämä
tuli esiin myös Jyväskylän yliopiston tekemässä selvityksessä. Toimittaja
Linus Lång ei tyytynyt tähän vaan toi taitavalla ja perinpohjaisella työllä
esille uutta tietoa plagioinnin laajuudesta, mikä johti uuteen selvitykseen.
Juttu on oiva esimerkki verkkoajan tutkivasta journalismista ja puuttuvien
palasten luovasta etsinnästä. Artikkeli oli selkeä ja viihdyttävä eikä
sortunut paperinmakuisuuteen asiakirjapainotteisuudestaan huolimatta. Juttu
paljasti myös yliopiston tarkastusmekanismien puutteet.

Sokeri-isit – seksikauppaa sokerilla, Kati
Pehkonen ja Johanna Mattinen / Yle, MOT ja A-studio

Poikkeuksellisia tiedonhankinnan menetelmiä kuten
salakuvaamista käyttänyt juttu näytti aiemmin kepeänä pidetyn ilmiön
oikeat kasvot. Sugardating-ilmiö on aiheena tuore ja uusi, ja siitä on aiemmin
kirjoitettu naiiviinkin sävyyn. Kati Pehkosen ja Johanna Mattisen juttu osoitti
konkreettisilla esimerkeillä, että ilmiön varjossa tapahtuu myös myös
alaikäisten seksikauppaa ja muuta rikollisuutta. Mukaansatempaava ja hyvin
kirjoitettu juttu piti lukijan otteessaan. Juttu oli hyvä esimerkki siitä,
että on tärkeää tutkia myös nuoria kiinnostavia aihepiirejä.

Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri
Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – “Häirinnästä tuli
sukupolvikokemus”, Sara Rigatelli / Yle, A-studio

Sara Rigatellin artikkeli paljasti elokuva- ja
teatterimaailman julkisen salaisuuden, pitkään jatkuneen seksuaalisen
häirinnän. Ahdistelun kohteeksi joutuneet kertoivat nimillään ja kasvoillaan
professori Lauri Törhösen harjoittamasta, vuosia jatkuneesta seksuaalisesta
häirinnästä. Juttu käänsi uuden lehden metoo-keskustelussa, ja sitä
seurasi myös laajempi keskustelu elokuva- ja viihdealalla tapahtuvasta
hyväksikäytöstä. Keskustelu laajeni myös muille aloille ja rohkaisi
ihmisiä puhumaan kokemuksistaan.

Seuran hankkima aineisto paljastaa: Veikkaus
sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asuinalueille, Matti
Rämö / Seura

Juttu on oivallinen esimerkki toimittajien ja tutkijoiden
yhteistyön voimasta. Toimittaja Matti Rämö hankki tietopyynnöllä
käyttöönsä ainutlaatuisen aineiston. Hän otti juttuprojektiinsa mukaan alan
asiantuntijat ja tarjosi samalla näille täysin uuden tutkimusaineiston. Juttu
herätti runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Sen seurauksena keskustelu
rahapeliautomaattien sijoittelun perusteista, pelaajien tunnistautumisesta,
monopoliasemassa olevan valtionyhtiön roolista uhkapeliongelmissa sekä
nykyisen rahapelijärjestelmän mielekkyydestä yleensä nousi uudelle
tasolle.