Otsalampun valossa, pimenevän syysillan tunteina mieleen hiipi ajatus siitä, että ihmiselo on lähinnä erilaisten asioiden korjaamista tai poikkeustilanteiden ratkomista. Toiselta menee puimurin pyörästö rikki samaan aikaan, kun toiselta karkaa huomaamatta arkaluontoista dataa tietoverkkoon. Sitten asiat yritetään korjata mahdollisimman nopsaan ja vähin vaurioin.
Automaatio ja digiaikakaan eivät ole poistaneet inhimillisiä riskitekijöitä. Juuri uutisoitiin anteeksipyynnön kera, että terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta oli vuotanut tuhansien ihmisten nimet, henkilötunnukset ja erään verikokeen tiedot verkkoon.
Digiaika ei ole myöskään poistanut toimistoista papereita, kuten aiemmin hekumoitiin. Päinvastoin. Pääosin sähköisestä asioinnista huolimatta esimerkiksi maatalouden ympärillä käytävä paperisota on saanut suuremmat mittasuhteet kuin koskaan ennen.
Paljon hyvää on digitalisaatio silti tuonut mukanaan. Se on pienentänyt maailmaa. Nyt tavallinen kaduntallaajakin voi keskustella reaaliaikaisen videoyhteyden avulla toisella puolella maailmaa asuvan lapsenlapsensa kanssa. Myös maailmanlaajuista bisnestä voi monissa tapauksissa pyörittää vaivatta vaikka Pirkanmaalta.
Digitalisaatio on tasa-arvoistanut suomalaisia tarjoamalla osallistumisen ja työteon mahdollisuuksia syrjäseuduille aivan eri tavalla kuin ennen. Nyt Lapissa, kaukaisten taipaleiden takana asuvan saamelaislapsen ei tarvitse jättää perhettään ja muuttaa asuntolaan käydäkseen koulua. Hän voi käydä koulua kotoaan käsin sähköisten materiaalien ja videoyhteyksien
turvin. Ympäri Suomen moni aikuinenkin on voinut muuttaa takaisin kotiseudulleen, kun työn tekeminen joko kokonaan tai osittain etänä on sopinut työnantajalle.
Kunnissa mietitään parhaillaan strategia-asioita. Monien pikkukuntien intresseissä on brändäytyä rauhallisina perhekeitaina kaupungin hälyn ulkopuolella, tarjoten valokuituyhteyksin hyvät työntekemisen mahdollisuudet ulkomaailmaan. Tätä kautta toivotaan saatavan paitsi uusia asukkaita, niin myös uusia yrityksiä alueelle.
Urjalakin on mukana tässä kisassa. Valokuituverkon rakentaminen on tunnistettu tärkeäksi strategiseksi elinvoimatekijäksi ja sen rakentamiseen liittyvien tarjousten jättöaika on parhaillaan käynnissä.
Aika näyttää missä mittakaavassa valokuitu tuo uutta hyvää paikkakunnalle. Lopulta brändäytymisen onnistuminen on kiinni myös maakunnallisesta yhteistyöstä, toivottavasti Pirkanmaalla osataan innovoida ja puhaltaa yhteen hiileen.
Hukkaan ei valokuituun investoiminen missään tapauksessa mene. Toimiva ja nopea verkkoyhteys on nykypäivänä tietyllä tapaa välttämättömyys. Sen avulla urjalalaisille tarjotaan mahdollisuus olla maaseudun rauhassa tiukasti kiinni maailman sykkeessä.
Heli Lehtelä
Heli.Lehtela@urjalansanomat.fi
