Luontoäiti lopetti vihdoin ilkikurisen kiusoittelunsa, kielsi pilviä viskelemästä räntä- ja raekuuroja, vihelsi mollukan pistämään parastaan. Ja koko Suomi nautti. Kuluneen viikon aikana ilmestyivät hiirenkorvat kuin taikaiskusta ja viimeisetkin tuskaiset maajussit pääsivät lopulta pellolle.
Keväässä on jotain todella herkkää ja samaan aikaan järkähtämättömän voimakasta. Joka vuosi miltei mietityttää josko kesä ei tulekaan. Voiko tuosta harmaudesta puhjeta vielä elämää? Ensimmäisten hiirenkorvien ilmaantuminen tuntuu sielujen sopukoissa saakka. Sieltä ne pienet kuitenkin puskevat, valtavalla voimalla saatuaan luontoäidiltä
lähtöluvan.
Elämme uusien alkujen aikaa monessa muussakin mielessä. Koulun penkeillä odotetaan jo malttamattomasti loman alkua, monet jatkavat kesän jälkeen aivan uusilla urilla. Kuntalaisten äänestämät, uudet valtuustot aloittavat kohta työskentelynsä. Urjalassa tiedetään jo tulevan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, kiivaita neuvotteluja lautakuntapaikoista käydään parhaillaan. Kaikkien uusien alkujen keskellä minäkin saan aloittaa uudessa tehtävässäni. Kirjoittaa tätä ensimmäistä pääkirjoitustani Urjalan Sanomiin.
Mielessäni pyörii, miten pidän Urjalan Sanomista sellaista huolta, että turvaan osaltani sen jatkuvuuden ja kehittymisen myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Toisin sanoen, miten parhaalla tavalla palvelemme teitä lukijoita niin, että viikko toisensa jälkeen lehteä odotetaan ja se luetaan innolla. Teitä lukijoita vartenhan me täällä olemme. Tarjoamassa teille tuoreita näkökulmia, välittämässä tietoa, kertomassa tarinoita.
Journalismin tehtävästä on viime viikkojen aikana käyty räväkkää valtakunnallistakin keskustelua Sipilä-kohun jälkikuohuissa. On otettu kantaa julkisen vallan ja journalismin suhteeseen sekä median tehtävään sananvapauden puolustajana ja vallan vahtikoirana.
Ajankohtaisohjelmia myöten on todettu, että pelkästään lakia noudattamalla ei tehdä hyvää journalismia. Median tehtävä on myös nostaa esiin erilaisia, joskus kriittisiäkin äänenpainoja. Pitää löytyä vahvuutta taistella sananvapauden puolesta. Keskustelu on validia paikallisellakin tasolla, vähän eri mittakaavassa.
Osaltamme huolehdimme Urjalan Sanomissa siitä, että tiedonvälitys päättäjien ja lukijoiden välillä toimii niin kuntatasolla kuin vähän laajemminkin. Lähitulevaisuudessa tehdään valtakunnallisia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös paikallisella tasolla. Urjalan seutu ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, olemme menossa mukana siinä missä muutkin. Toimituksessa katsomme maailman menoa paikallisten linssien läpi ja parhaamme mukaan ennustamme, selitämme ja herätämme keskustelua siitä, mitä nuo muutokset tänne tuovat tullessaan. Pidämme kotiseutumme puolta ja nostamme esiin erilaisia äänenpainoja.
Ei ole olemassa vain yhtä urjalalaisuutta. Tarvitaan herkkyyttä tunnistaa erilaisia yleisöjä, kuunnella erilaisia ääniä ja tarpeita. Myös meihin voi ottaa yhteyttä, hyvään keskusteluun tarvitaan
vähintään kaksi osapuolta. Toivonkin pääsevämme toimivaan, puolin ja toisin kunnoittavaan yhteistyöhön niin tulevien kuntapäättäjien kuin muidenkin paikallisten toimijoiden kanssa.
Ollapa siis kuin kevät: voimakas ja yhtä aikaa herkkä – siinä tulevaisuudentavoitetta meille jokaiselle.
Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi
