Urjalassa pääsee valtuustoon tulevissa vaaleissa helpommin kuin koskaan, tai vähintään pitkään aikaan. Vaikka valtuuston paikkaluku putoaa neljällä, putoaa ehdokkaiden määrä samalla 13:lla edellisistä vaaleista, eli laskua on peräti 20 prosenttia. Edelliskerran ehdokasmäärään pääsi vain keskusta, ja vihreät puolestaan lähtee vaaleihin vain kahdella ehdokkaalla edelliskerran viiden sijaan. Koko valtakunnassa ehdokkaiden määrä väheni tuhansilla, ja eniten ehdokkaita keräsi laajemminkin lähelle ehdokastavoitettaan päässyt keskusta. Menossa oleva maakuntamallin valmistelu ja tuleva sote-ratkaisu saavat kansalaiset empimään mukaan lähtemistä, vaikka toisaalta kuntien uuden roolin muotoilemisessa tarvitaan juuri nyt päteviä voimia.
Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden määrä kunnallisvaaleissa on ollut laskevalla käyrällä jo useiden vaalien ajan, pienentyen enemmän kuin valtuustopaikkojen määrä joka sekin on kuntaliitosten kautta sekä nyt valtuustojen omilla päätöksillä pienentynyt. Suomalaisten poliittinen aktiivisuus sekä puolueiden jäsenmäärä on laskenut ja yhä useampi kokee ettei paikallispolitiikkaan ole aikaa. Ehdokashankintaa tehneiden havaintojen mukaan kuntalaiset kokevat politiikan sekä oikein että väärin. Oikea ajatus on se, että tehtävään pitää sitoutua ja sille pitää olla aikaa. Jos mukaan lähtee, ei puolivaloilla ajelemiseen ole varaa. Toisaalta hieman väärä kuvitelma on se, että paikallinen päätöksenteko on jatkuvaa riitelemistä. Politiikassa pitää olla valmis ottamaan vastaan takaiskuja omissa tavoitteissa sekä jossain määrin myös tekemään kauppaa ja tinkimään periaatteistaan, jotta saa asioita eteenpäin. Kuitenkaan asioiden riiteleminen ei tarkoita henkilöiden eripuraa, ja yhteisten asioiden hoitaminen on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa.
Ehdokkaat on nyt asetettu, viralliset listat saadaan viikon kuluttua. Sen jälkeen pallo on äänioikeutetuilla. Edellisissä kuntavaaleissa urjalalaiset äänestivät valtakunnan keskiarvoa innokkaammin, vaikka monissa 2000-luvun vaaleissa varstapitäjässä on oltu laiskanpuoleisia lähtemään uurnille. 50 ehdokkaan kavalkadi on yhdistelmä kokeneita kunnallispoliitikkoja ja uusia kasvoja, nuoria ja varttuneempia, yrittäjiä ja palkansaajia, kylien edustajia ja taajamissa asuvia. Jokaiselle pitäisi löytyä oma ehdokkaansa, varsinkin kun aikaa ja erilaisia mahdollisuuksia ehdokkaiden kantojen tutkimiseen on vielä kosolti. Nyt on äänestäjien aika haastaa itsensä likoon laittaneet, vaadi iskulauseille perustelut ja kysy lisää. Urjalan Sanomien 13.3 aukeava vaalikone sekä vaalikeskustelu 23.3 ovat hyviä paikkoja testata ehdokkaiden ajatuksia omia vastaan.
Urjalassa pääsee valtuustoon tulevissa vaaleissa helpommin kuin koskaan, tai vähintään pitkään aikaan. Vaikka valtuuston paikkaluku putoaa neljällä, putoaa ehdokkaiden määrä samalla 13:lla edellisistä vaaleista, eli laskua on peräti 20 prosenttia. Edelliskerran ehdokasmäärään pääsi vain keskusta, ja vihreät puolestaan lähtee vaaleihin vain kahdella ehdokkaalla edelliskerran viiden sijaan. Koko valtakunnassa ehdokkaiden määrä väheni tuhansilla, ja eniten ehdokkaita keräsi laajemminkin lähelle ehdokastavoitettaan päässyt keskusta. Menossa oleva maakuntamallin valmistelu ja tuleva sote-ratkaisu saavat kansalaiset empimään mukaan lähtemistä, vaikka toisaalta kuntien uuden roolin muotoilemisessa tarvitaan juuri nyt päteviä voimia.
Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden määrä kunnallisvaaleissa on ollut laskevalla käyrällä jo useiden vaalien ajan, pienentyen enemmän kuin valtuustopaikkojen määrä joka sekin on kuntaliitosten kautta sekä nyt valtuustojen omilla päätöksillä pienentynyt. Suomalaisten poliittinen aktiivisuus sekä puolueiden jäsenmäärä on laskenut ja yhä useampi kokee ettei paikallispolitiikkaan ole aikaa. Ehdokashankintaa tehneiden havaintojen mukaan kuntalaiset kokevat politiikan sekä oikein että väärin. Oikea ajatus on se, että tehtävään pitää sitoutua ja sille pitää olla aikaa. Jos mukaan lähtee, ei puolivaloilla ajelemiseen ole varaa. Toisaalta hieman väärä kuvitelma on se, että paikallinen päätöksenteko on jatkuvaa riitelemistä. Politiikassa pitää olla valmis ottamaan vastaan takaiskuja omissa tavoitteissa sekä jossain määrin myös tekemään kauppaa ja tinkimään periaatteistaan, jotta saa asioita eteenpäin. Kuitenkaan asioiden riiteleminen ei tarkoita henkilöiden eripuraa, ja yhteisten asioiden hoitaminen on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa.
Ehdokkaat on nyt asetettu, viralliset listat saadaan viikon kuluttua. Sen jälkeen pallo on äänioikeutetuilla. Edellisissä kuntavaaleissa urjalalaiset äänestivät valtakunnan keskiarvoa innokkaammin, vaikka monissa 2000-luvun vaaleissa varstapitäjässä on oltu laiskanpuoleisia lähtemään uurnille. 50 ehdokkaan kavalkadi on yhdistelmä kokeneita kunnallispoliitikkoja ja uusia kasvoja, nuoria ja varttuneempia, yrittäjiä ja palkansaajia, kylien edustajia ja taajamissa asuvia. Jokaiselle pitäisi löytyä oma ehdokkaansa, varsinkin kun aikaa ja erilaisia mahdollisuuksia ehdokkaiden kantojen tutkimiseen on vielä kosolti. Nyt on äänestäjien aika haastaa itsensä likoon laittaneet, vaadi iskulauseille perustelut ja kysy lisää. Urjalan Sanomien 13.3 aukeava vaalikone sekä vaalikeskustelu 23.3 ovat hyviä paikkoja testata ehdokkaiden ajatuksia omia vastaan.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi
