Suomalaisen Työn Liiton teettämän tutkimuksen mukaan työntekijät arvostavat Suomessa kaikkein eniten turvattua työpaikkaa. Kyselyyn vastasi keväällä noin tuhat työntekijää, joista 61 prosentin mielestä turvattu työpaikka ja kiinnostavat työtehtävät ovat työssä tärkeintä. Noin puolet pitää hyvää työilmapiiriä tärkeimpänä. Etenemismahdollisuudet asetti ykköstilalle 9 prosenttia vastaajista.
Juuri äskettäin uutisoitiin myös työttömyyden kaikkein karuimmista seurauksista, kun vasaran alle joutuu yhä useampia koteja velanhoitokyvyn lakattua työttömyyden seurauksena. Tutkimustulos ei siten ole mitenkään yllättävä näinä aikoina, jolloin epävarmuutta on ilmassa useilla aloilla.
Työnantajakyselytutkimukseen vastasi yritysten ylintä johtoa ja henkilöstöasioista vastaavia henkilöitä eri kokoisista yrityksistä ympäri Suomen. Vastaajia oli kuutisensataa. Mielenkiintoista kyllä työnantajat uskovat, että työn kiinnostavuus on työntekijälle kaikkein tärkein tekijä työssä. Näin uskoo 70 prosenttia vastaajista. Työnantajat ajattelevat myös hyvän työilmapiirin (57 %) sekä työnantajan joustamisen eri elämäntilanteissa (55 %) olevan työntekijöiden mielestä tärkeimpiä seikkoja työssä.
Työntekijät arvioivat omat vaikutusmahdollisuudet työnkuvaansa ja työn määrään selvästi vähemmän merkittäviksi (26 %) kuin työnantajat (43 %).
Työnantajat arvioivat siis yläkanttiin työntekijöiden halun edetä urallaan ja vaikuttaa omaan työnkuvaansa.
Työnantajat pitävät tulevaisuuden työntekijän tärkeimpinä ominaisuuksina tahtoa kehittyä ja halua oppia uutta. Tätä mieltä on 55 prosenttia työnantajista. Joustavuutta työaikojen ja työn muotojen suhteen pitää tärkeimpänä 48 prosenttia sekä muutosvalmiutta ja sopeutumiskykyä 45 prosenttia työnantajista. Yhä isommissa yrityksissä tarvitaan nopeaa reagointikykyä muutoksiin, mitä on tavallisesti vaadittu vain pienemmissä yrityksissä.
Työntekijät itse pitivät työntekijän tärkeimpinä ominaisuuksina moniosaajuutta (51 %), joustavuutta (43 %), tahtoa kehittyä ja oppia uutta (38 %) sekä muutosvalmiutta ja sopeutumiskykyä (37 %).
Tulos heijastelee työntekijöiden osalta hyvin omaksuttua ajatusmaailmaa, jossa työtä etsivänkin on oltava jo valmiiksi joka tavalla mahtava työntekijä, joka taitaa melkein mitä tahansa. Työpaikkailmoitukset ovat ruokkineet tätä käsitystä erityisen tehokkaasti. Lista uuden työntekijän ominaisuuksista on usein ollut hakuilmoituksissa niin hengästyttävä, että vähäisemmällä itsetunnolla varustettu hakijaehdokas tuskin edes uskaltaa lähettää hakemusta, vaikka potentiaalia uuteen työhön todellisuudessa olisikin.
Nykyään hakuilmoitukset ovat onneksi jo muuttuneet sisällöltään maltillisempaan ja samalla realistisempaan suuntaan.
Tahto kehittyä ja oppia uutta ovat työmarkkinoilla oikeasti kovaa valuuttaa, sillä kukapa olisi työssään koskaan täysin oppinut. Oli koulutus mikä tahansa, se antaa perustan työn tekemiseen, mutta itse työ opitaan loppujen lopuksi tekemällä.
Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi
