Suomi varautuu Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksiin myös turvaamalla kansalaisten arkea ja sen sujuvuutta. Pääministeri Sanna Marin totesi viime keskiviikkona paikallislehtien päätoimittajille päättäjien katsovan jo akuutista tilanteesta kauemmas ja varautuvan siihen, että kriisi voi jatkua pitkäänkin.
– Käymme Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhdessä läpi huoltovarmuuteemme liittyvät kysymykset ja tarvittaessa täydennämme varastoja, jotta muuttuvassa tilanteessa Suomen huoltovarmuus on turvattu.
Lämpöä tuotetaan tarvittaessa turpeellakin
Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa Suomeen etenkin energian saatavuuden ja hinnan suhteen.
Pääministeri totesi, että vaikka Suomi on investoinut viime vuosina monia muita maita enemmän uusiutuvaan energiaan, on investointitahtia edelleen kiihdytettävä ja energiaomavaraisuutta parannettava. Toistaiseksi Suomi vielä ostaa Venäjältä muun muassa puuhaketta ja on riippuvainen sen tuonnista.
– On mahdollista, että Venäjä voi asettaa vastapakotteita energian tuonnin suhteen.
Turpeen polttoa ja nostamista voidaan tässä tilanteessa jatkaa siinä mittakaavassa kuin se on vielä mahdollista.
– Meidän pitää katsoa huoltovarmuusvarastomme esimerkiksi turpeen osalta niin, että mahdolliset katkokset hakkeen ja puun toimituksissa saadaan korvattua kotimaisesti. Meillä on tietenkin Olkiluoto3 aloittamassa toimintaansa, ja se on äärimmäisen tärkeää.
– Haluamme varmistaa, että suomalaisten kodit lämpiävät, ruokaa riittää ja ihmisten arki sujuu mahdollisimman hyvin. Varaudumme hyvin monella tavalla.
Pyhäjoen ydinvoimalahanke ei ole tässä tilanteessa etenemässä.
Omavaraisuus ruuantuotannossa varmistetaan
Öljyn ja sähkön hinnan rajulla nousulla on vaikutuksia muun muassa kotimaiseen ruuan tuotantoon, joka oli ajautunut jo ennen nyt käsillä olevaa tilannetta kustannuskriisiin. Pääministeri totesi, että maatalouden ahdinko on tunnistettu valtiojohdossa ja siihen tullaan reagoimaan.
– Kannamme huolta maatalouden tilanteesta, joka oli jo ennestään vaikea ja nyt se on vaikeutunut entisestään. Hyvin monella tavalla katsomme nyt maatalouden tarpeita ja tilannetta, ja pyrimme niihin vastaamaan. Tässäkin on kyse omavaraisuudesta, meidän ruokaturvastamme, siitä, että suomalaisilla riittää ruokaa. Tätä tullaan katsomaan hyvin tarkkaan.
Siihenkin on kiinnitetty huomiota, että Suomessa toteutetut ruuan hinnan nostot eivät ole aiemmin vaikuttaneet tuottajien saamaan korvaukseen tuotteestaan.
– Me tulemme käymään keskustelua maatalouden kannattavuudesta myös kaupan kanssa. Kyllä meidän täytyy tätä yhteiskuntana laajasti pystyä arvioimaan ja varmistamaan se, että suomalaiset toimijat pärjäävät.
Suuri osa maatalouden kausityövoimasta on aiemmin tullut nimenomaan Ukrainasta. Kun Suomeen tullaan nyt ottamaan pakolaisia Ukrainasta, selvitellään samalla, kuinka he voisivat joustavasti aloittaa tekemään työtä Suomessa.
– Näkökulma on inhimillinen. Haluamme auttaa ukrainalaisia, ja olisi myös heidän etunsa päästä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. He ovat kyvykkäitä ihmisiä ja ilman muuta heille pitää siihen mahdollisuus antaa. Näitä kysymyksiä katsotaan yhdessä eu-pöydissä, ja on tärkeää, että yhteisiä ratkaisuja saadaan nopeasti aikaiseksi.