Pelastustoimi siirtyy sote-uudistuksen yhteydessä ensi vuoden vaihteessa osaksi hyvinvointialuetta. Valtakunnallisesti aluepelastuslaitoksia on 22, joista yksi suurimmista on Pirkanmaan pelastuslaitos. Sopimuspalokunnat taas tekevät sopimuksensa suoraan pelastuslaitoksen kanssa.
– Muutoksen myötä pelastuslaitoksen rahoitusperuste muuttuu ja rahoitus tulee jatkossa kuntien sijaan valtiolta. Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että alueellaan toimivien sopimuspalokuntien rahoitus muuttuisi. He tekevät edelleen sopimuksensa suoraan pelastuslaitoksen kanssa, toteaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen hallintopäällikkö Pirkko Lindström.
Sopimukset voivat olla erilaisia keskenään, koska sopimuspalokunnatkin ovat erilaisia.
– Tarkoitus on päivittää sopimuksia vielä kuluvan vuoden aikana, mutta tämä ei varsinaisesti johdu hyvinvointialueuudistuksesta, Lindström toteaa ja kertoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan noin 2 miljardia euroa, josta Pirkanmaan pelastuslaitoksen osuus on 60 miljoonaa euroa.
Pirkanmaalla pelastustoimen siivu sote-potista on siis kolmen prosentin luokkaa, kun valtakunnallisesti palo- ja pelastustoimen osuus sote-potista on kaksi prosenttia.
– Rahoitus tulee nähdäkseni riittämään perustyöhömme. Pirkanmaa on kuitenkin kasvava maakunta ja erityisesti laajentuvalle kaupunkiseudulle on paineita rakentaa uusia paloasemia. Sitä, miten kasvun edellyttämä rahoitustarve on huomioitu, emme vielä tiedä.
Sote-uudistuksen myötä tässä kuussa valittava aluevaltuusto ottanee jatkossa kantaa myös siihen, millainen alueverkko paloasemien suhteen on riittävä. Paikallisesti kautta maan on terveysasemien saneerauksien tapaan varmisteltu pelastuspuolen lähipalveluiden säilymistä tekemällä päätöksiä paloasemien rakentamisista ja remontoimisesta. Pelastuslaitos on kuitenkin toiminut maakunnan laajuisena jo lähes 20 vuotta ja siten palveluverkkoa rakennettu ja uudistettu hyvinvointialueen kokonaisuudessa jo pitkään.
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden vaihteessa, hyvinvointialue on sitoutunut jatkamaan toimintaa käytössä olevissa tiloissa vähintään seuraavien kolmen vuoden ajan.
– Eniten olen huolissani siitä, että jatkossakin säilyisi mahdollisuus toiminnan kehittämiseen, toteaa Kylmäkosken palokunnan päällikkö Jarmo Lindfors painottaen sitä, että sopimuspalokunnan palvelutaso ja toimintakyky olisi varmistettava.
Pelastuspuolella ollaan menty viime vuosina niukoilla resursseilla ja rahoitukseen on luvattu korotusta koskien kalusteita, koulutusta ja varusteita.
– Meidän pitää pysyä kiinni uutena eteen tulevista asioista. Esimerkiksi nyt pitää varautua siihen, kuinka sähköautojen palot hoidetaan. Arjen turva pitää saada varmistettua.
Nuutajärven sopimuspalokunnan päällikkö Esko Toivonen on Lindforsin kanssa samoilla linjoilla.
– Pelastuspuoli on jäänyt sote-uudistuksessa pikkuveljen asemaan. Enemmän on keskusteltu muutoksen vaikutuksista sosiaalipuoleen. Palokunnan toimintaolosuhteet ovat vaikeita. Kalusto on kallista, mutta se myös kuluu ja vanhenee käytössä, ja sitä joudutaan uusimaan usein. Myös maailma muuttuu ja uusia asioita pitää ottaa haltuun jatkuvasti. Kalustonkin pitää kehittyä sen mukana. Rahaa ei juuri voi mennä toimintaan vähempää kuin nyt. Pirkanmaalla on tähän saakkakin hoidettu jo asiat hyvin. Muualla kulut asukasta kohti ovat suurempia. Toivottavasti säästeliäisyydestä ei rokoteta jatkossa, jos tulisi tilanne, että kaikilta leikataan yhtä paljon, hän pohtii.
– Vasteajoista ei ainakaan ole varaa tinkiä. Ensivasteen on oltava paikalla viidessä minuutissa. Se on pitkä aika, jos on kyseessä esimerkiksi aivoinfarkti. Menosten sopimuspalokunta ei ole tehnyt ensivastesopimusta, muut Urjalan sopimuspalokunnat ovat, Menosten sopimuspalokunnan koulutuspäällikkö Saku Rouvali toteaa.
Menosten palokunnan päällikkö Pasi Närvänen toteaa, että paloasemien tai sopimuspalkuntien lopettamisuhasta ei ole keskusteltu.
– Pikemminkin päin vastoin. Tämä on hyvin edullista varallaoloa. Saamme 12 miestä mukaan samalla summalla, mitä menisi yhden henkilön palkkaamiseen kolmivuorotyöhön. Muutoksen myötä päätäntävalta tietysti karkaa kauemmas.
Urjalan valtuusto teki välipäivinä päätöksen uuden paloaseman rakennuttamisesta 3,62 miljoonalla eurolla Salmentien varteen. Paloaseman pitäisi valmistua elo-syyskuussa 2023. Tiloihin tulee muuttamaan Urjalan sopimuspalokunta nykyiseltä Huhdissa sijaitsevalta paloasemalta.
– Suuri parannus nykyiseen tulee olemaan se, että saamme jatkossa nimenomaan paloasemaksi suunnitellut tilan, jossa myös niin sanottu puhdas ja likainen puoli voidaan erottaa Puhdas paloasema -periaatteiden mukaisesti. Paloista kun kulkeutuu esimerkiksi aina hiukkasia varusteiden mukana. Myös tilan koko kasvaa, kertoo palokunnan päällikkö Antti Kivistö.
Lisäksi Urjalassa on sopimuspalokuntien aktiivisessa käytössä olevat paloasemat Nuutajärven lasikylässä, Halkivahassa ja Menosissa. Muut kuin Huhdissa sijaitseva paloasema eivät ole kunnan omistuksessa. Halkivahan vapaaehtoinen palokunta ry omistaa Halkivahan paloaseman. Asemaa on remontoitu viime vuosina yhdistyksen omalla kustannuksella ja lainariski kannetaan itse.
– Pelastuslaitos maksaa meille paloasemasta vuosittain vuokraa ja lisäksi saamme sopimuskorvausta, kertoo Halkivahan palokunnan päällikkö Jukka Leppäniemi.
– Sekä Nuutajärven että Menosten paloasemalla täytyisi panostaa ainakin pesutiloihin Puhdas paloasema –ajattelun mukaisesti, toteaa koulutuspäällikkönä Menosten sopimuspalokunnassa toimiva Saku Rouvali, joka kertoo sopimuspalokuntien kuitenkin ajanmukaistaneen tilojen saamiensa sopimuskorvausten puitteissa.
Esko Toivonen kertoo, että Nuutajärven paloaseman suhteen ollaan nyt hyvässä tilanteessa.
– Lasikylän kiinteistöt hiljan ostanut Olderman Oy on ilmaissut olevansa halukas remontoimaan paloasemaa. Remontti aloitetaan juurikin pesutiloista. Samoin Pirkanmaan pelastuslaitos, joka on tähän saakka vuokrannut paloaseman tilat sopimuspalokunnan käyttöön, on ilmaissut, että Nuutajärvellä on jatkossakin tarve paloasemalle ja sopimuspalokuntatoiminnalle.
Urjalan kupeessa, Kylmäkosken paloasemalla, seurattiin mielenkiinnolla uuden paloaseman rakennuttamispäätöstä Urjalassa.
– Kuulostaa hienolta päätökseltä. Kyllähän meilläkin tässä 80-luvulla valmistuneessa paloasemassa jo saneeraustarpeita olisi, toteaa Kylmäkosken palokunnan päällikkö Jarmo Lindfors.
– Emme kuitenkaan olleet valmiita kauppoihin, Lindfors toteaa.
