Unto Murto kertoi kuntalaisaloitteensa saatteessa, että Urjalan Jäähalli oy on saanut kunnalta paljon rahallista ja materiaalista avustusta.

Käsite ”paljon” riippuu tietysti jokaisen omasta näkemyksestä, mutta tosiasiassa kunta on avustanut jäähallia, joka on toiminut vuodesta 2000, rahallisesti kaudesta 2017/18 alkaen yhteensä 81 000 eurolla mukaan lukien alkava kausi. Tätä voidaan mielestämme pitää melko maltillisena urheilupaikan tukena, varsinkin verrattaessa muiden pienten kuntien panostuksiin.

Kirkonkylän urheilukentän vuotuinen kustannus kunnalle on varovaisestikin arvioiden 50 000. Käytöstä ei peritä maksua, joten käyttäjät saavat epäsuoraa tukea.

On luonnollisesti poliittinen päätös, miten eri harrastuksia tuetaan joko suoraan ja/tai epäsuorasti.

Koko 25 vuoden toiminta-ajan jäähalli on maksanut kunnalle kiinteistöveroa.

Materiaalisena avustuksena kunta antoi hallia perustettaessa 1970-luvun puolivälissä hankitut ulkokaukalon laidat.

SÄHKÖN osuus jäähallin kuluista on noin 2/3. Nykytilanteeseen verrattuna edullinen sähkösopimuksemme päättyi viime vuodenvaihteessa, josta seurasivat likviditeettivaikeudet.

Maanantaina 2. syyskuuta kunnanhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen jäähallille myönnettävän 35 000 euron maksuvalmiuslainan. Lopullisesti lainan ja hallin kohtalo ratkeavat ensi maanantaina 9. syyskuuta valtuustossa.

Pitäisimme kohtuuttomana, mikäli lainaa ei myönnettäisi, varsinkin kun samaan aikaan kunnan teknisen toimen kiitettävällä avustuksella olemme saamassa jälleen ensi vuoden alusta huomattavasti huokeampaa sähköä. Järjestely on kunnan kannalta lähes kustannusneutraali, viimeistään vuonna 2026 täysin.

Pirkan Helmen kanssa on käynnistetty hankesuunnittelu markkinointitoimista käyttäjämäärän lisäämiseksi ja jäädytyskoneiston uusimisen selvittämiseksi EU-rahalla. Nykyinen jäädytyskoneisto on teknisen käyttöikänsä päässä, mutta sillä on selvittävä alkava kausi. Nykytekniikkaan perustuva uusi laitteisto tulee vähentämään sähkönkulutusta kymmeniä prosentteja ja samalla osaltaan Urjalan hiilijalanjälkeä.

Mikäli jäähalli joudutaan sulkemaan, se tietää myös paikallisen jääkiekkoseuran Sisukiekon alasajoa ja samalla junioreilta, uudelleen kasattavalta Sisukiekon miesjoukkueelta, koululaisilta, harrasteluistelijoilta ja -pelaajilta suorituspaikan poistumista ja monelle samalla harrastuksen loppumista.

VIELÄ lopuksi ote liikuntalaista:

”Kuntien tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä liikunnalle paikallisella tasolla järjestämällä eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.”

Täyttäisikö urheilukentän läheisyydessä oleva ulkojää, jossa sään mukaan on jäätä kahdesta kolmeen kuukauteen vuodessa mutta esimerkiksi aurausta vain päiväsaikaan, lain määritelmän jääurheilijoiden osalta, on valtuutettujen arvioitava.

Pelkästään kyseisen liikuntapaikan pitäminen toimintakuntoisena kaikki illat ja viikonloput em. ajanjaksona kustantaisi todennäköisesti enemmän kuin kunnan keskimääräinen vuotuinen avustus halliyhtiölle. Sarjatoimintaan Sisukiekko – juniorit ja aikuiset – ei kuitenkaan voisi osallistua, koska ulkojääsarjoja ei ole ollut vuosiin.

Tai edellä sanottu toisin; valtavalla talkoolaisten panostuksella hallin rakentamisessa ja pyörittämisessä, paikallisen yhteisön – sekä yksilöt että yritykset – avustuksella ja myös kunnan omin toimenpitein on yhdessä toteutettu lain henkeä. Toivomme, että yhteistyö jatkuu, eikä tuhansien tuntien talkoo- ja vapaaehtoistyö mitätöidy kertaheitolla.

Vetoammekin ennen kaikkea käyttäjien puolesta valtuutettuihin, että esitys hyväksyttäisiin.

Urjalan Jäähalli oy:n hallitus