Urjalassa on ollut 12–16-vuotiaille tytöille ihan oma paikka, jossa on voinut tehdä taidetta, kuunnella musiikkia, pelata tai keskustella mieltä askarruttavista asioista. Tyttöjen huone kokoontui kymmenen kertaa Nuortentila Holvin ja Ohjaamon tiloissa viime vuonna. Sille toivotaan jatkoa, sillä tyttöjen omalle toiminnalle on tarvetta heidän hyvinvointinsa tukemiseksi.

– Tyttöjen huoneessa tekeminen on sukupuolisensitiivistä eli toimintaa ei ole määritelty tytöille tai pojille, vaan tehdään sitä, mistä kävijät innostuvat, kertoo Katja Peiponen-Patrikainen.

Peiponen-Patrikainen on töissä varhaiskasvatusalalla, mutta hän on tutustunut nuorten maailmaan aiemmin Tampereen tyttöjen tuvassa ja viime vuonna Urjalassa Tyttöjen huoneessa. Hän oli toinen huoneen vetäjistä ja sen toiminta oli osa hänen opinnäytetyötänsä Tyttöjen huone – Nuorten tyttöjen hyvinvointia tukemassa. Hän esitteli huoneen syntyä, toteutusta ja tuloksia viime keskiviikkona Nuortentila Holvin ja Ohjaamon tiloissa.

Tyttöjen huoneen synnyn taustalla ovat vuonna 2021 tehdyn Urjalan kunnan kouluterveyskyselyn tulokset, jotka toivat esiin tyttöjen kokevan tyytymättömyyttä sekä mielialaan liittyviä pulmia poikia selvästi enemmän. Kyselyä käsiteltiin Urjalassa Kiusaamisen ehkäisy vapaa-ajalla – Urjalan mallin julkistamistilaisuudessa viime vuoden maaliskuussa. Jo siellä oli puhetta erityisesti tytöille suunnatusta toiminnasta, mutta myöhemmin toive tyttöjen huoneesta tuli heidän omasta suustaan.

Samaa kyselyä käsittelivät myös nuorten kanssa työskentelevät ammattitahot kuin vapaaehtoistoimijatkin. Sitä kautta viime syksynä alkoi erityisesti nuoriin kohdistuva Hyvä minä- hyvä sinä -kampanja.

– Summaten yhteen kouluterveyskyselyn tulokset, nuorten tyttöjen toive tyttöjen huoneesta sekä yhdistystapaamisessa noussut tarve tytöille matalankynnyksen avoimesta kerhotoiminnasta, syntyi Tyttöjen huone -toimintamallin kehittäminen osaksi Hyvä minä -hyvä sinä kampanjaa, kerrotaan Peiponen-Patrikaisen opinnäytetyössä.

Tyttöjen huoneen tarkoitus ei ollut järjestää tytöille vain kivaa tekemistä, vaan tukea heidän hyvinvointiaan ja voimaantumista murrosiän kynnyksellä niin yksilöllisesti kuin ryhmäänkin kuulumisen kautta. Yhtenä teemana oli ollut esimerkiksi huonetaulujen tekeminen unelmista.

Kävijät olivat tykänneet eniten leipomisesta, draamasta, taiteen tekemisestä ja musiikista, mutta huoneessa vieraillut pelitubettaja Nedde toi erilaista näkökulmaa ja rikkoi steretypioita. Hän kävi kertomassa, että tyttökin voi pelata.

– Nedde kertoi, että hän on saanut pelaamisesta paljon palautetta sekä positiivista että negatiivista. Hän sanoi, että negatiivista palautetta on opittava suodattamaan, Peiponen-Patrikainen sanoo.

Somella on sekä hyvät- että varjopuolensa. Varjopuolena on Peiponen-Patrikaisen mukaan se, että varsinkin tytöt muodostavat harhaanjohtavasti omaa kehonkuvaansa sitä kautta.

– Miltä pitäisi näyttää ja mitä pitäisi harrastaa? Jotenkin pitäisi tuoda esille, että ei tarvitse saavuttaa tietynlaista kehonkuvaa miellyttääkseen muita. Ei pitäisi myöskään vertailla itseään muihin, hän sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä, että somemaailmassakin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota itsetunnon kohottamiseen, hyvinvointiin ja oman minuuden arvostamiseen.

– Nuoret ovat hirveän kiinnostuneita tubettajista. Heidän kauttaan voi oppia hyviä asioita ja puolia elämästä. Nykyään itsetuntoa korostavat tubettajat ovat lisääntyneet. Heidän viestinsä on: Ole sellainen kuin olet. Nuoret kuuntelevat nimenomaan näitä ja viesti heidän kauttansa on vaikuttavampaa, sanoo Katja Peiponen-Patrikainen.

Tyttöjen huoneeseen olisi mahtunut kävijöitä enemmänkin, mutta niiden määrä saavutti kuitenkin pienryhmän toiminnan kriteerit. Opinnäytetyössään Peiponen-Patrikainen kuvaili asiaa näin:

– Olisi voinut olla toivottavaa saavuttaa enemmän kohderyhmää paikalle, mutta pienemmällä ryhmällä on omat etunsa Tyttöjen Huoneen tyyppisessä toiminnassa ja tätä kautta voitiin saavuttaa toiminnalle asetettuja tavoitteita paremmin.

Hän myös uskoo, että ryhmä tavoitti ne, ketkä toimintaa kaipasivat. Toiminnan arvioinnin tuloksista hän ei voi kuitenkaan kertoa ennen kuin opinnäytetyö on julkaistu virallisesti.