Eskolinin perheestä loikkasi itään kolme poikaa Huugo, Niilo ja Onni. Onni Eskolin, joka seisoo oikealla siskonsa Margitin takana, vältti monia loikkareita kohdanneen teloituksen, ja eli vuoteen 1991 saakka. Nainen lapsi sylissään on oletettavasti Huugon vaimo Elli. Huugo voisi olla hänen vieressään. Muita voivat olla veljet Niilo, Bruno ja Rauni.
Historia, venäjänsuomalaiset (muokattu 15.2. 14:36) Heli Lehtelä

Pula-aika ja aate ajoivat urjalalaisiakin itään, – ainakin kymmenen Neuvostoliittoon vuoden 1918 jälkeen mennyttä urjalalaista teloitettiin tai kuoli vankileirillä

ainakin kymmenen Neuvostoliittoon vuoden 1918 jälkeen mennyttä urjalalaista teloitettiin tai kuoli vankileirillä

Eskolinin perhe– Ettes kapinoittis-kirjaa Pirhosen Sepon kanssa tehdessäni keräsin tietoja myös Venäjälle menneistä urjalalaisista. Parikymmentä löytyi. Pääasiassa he ovat niitä, jotka tuomittiin Stalinin puhdistuksissa 1930-luvulla.

Kiitos kun luet Urjalan Sanomia!

Monet artikkeleistamme ovat vain tilaajille. Tee tilaus tai kirjaudu sisään, niin pääset lukemaan enemmän.

Jo tsaarinvallan aikaan itään lähtivät Samuel Kaarlonpoika Heikkilä, Jeremias Lindberg ja Juho Matinpoika Virtanen. Kaksi ensin mainittua jo 1800-luvun puolimaissa Siperiaan.

Vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä Venäjälle päätyivät eri tavoin Juho Aleksanderinpoika Elo, Naima Maria Haapalainen os Eskola, Juho Viktor Kaarbacka, Johan Oskar Puisto (entinen Örn) ja Alina Josefiina Ranta (mahdollisesti Rantanen). Elo ja Kaarbacka palasivat kuitenkin Suomeen jo samana vuonna.

1920- tai 1930-lukujen muuttajia olivat Hugo Eskolin, Juho (Emil?) Helminen, Ilmari Erlandinpoika Laine, Rauha Aliina Lehtonen, Yrjö Erlandinpoika Packalén, Viktor Kaarlenpoika Palmu, Viktor Johan Wass, Kalle Oskarinpoika Örn sekä Kanadasta muuttanut Antti Antinpoika Ranta. Arthur Gustavinpoika Kiven, Teppo Simonpoika Ponsenin ja  Eino Nikolai Virtasen lähtöajankohta ei ole tiedossa.