huoli-ilmoitus (muokattu 2.12.2020) Urjalan Sanomat

Huoli-ilmoitus on korona-aikaan sopiva työkalu ikääntyneiden paloturvallisuuden parantamiseen

Suomessa on huonosti tunnettu työkalu, huoli-ilmoitus, jolla iäkkäiden paloturvallisuus parantuisi. Se on kuntaa velvoittava ilmoitus, jonka voi tehdä kuka tahansa, jos tuntee huolta esimerkiksi naapurin tai iäkkäämmän vanhemman pärjäämisestä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojala haluaa näin Paloturvallisuusviikolla kiinnittää huomiota huoli-ilmoituksen merkitykseen ja siihen, että sitä ei helposti löydä netistä.

Koti-sanalla on usein myönteinen kaiku ja sen ajatellaan olevan ikääntyneille mieluisa asuinpaikka. Yllättäen osa ikääntyneistä kuitenkin pelkää omassa kodissaan, koska eivät enää luota omaan muistiinsa ja toimintakykyynsä.

– Viime vuosina vahvistunut kotona-asumisen politiikka yhdistettynä yksinpärjäämisen eetokseen ja lisääntyviin muistisairauksiin voi aiheuttaa vaaratilanteita. Siksi tarvitaan välineitä varmistamaan se, että kotona on turvallista asua vanhana. Huoli-ilmoitus on välittämisen työkalu, joka on kaikkien ulottuvilla, SPEKin erikoistutkija Tarja Ojala sanoo.

Huoli-ilmoitusta ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin. Siitä käytetään myös eri termejä kuntien nettisivuilla, esimerkiksi asiakastarpeen arviointi, eikä sitä siksi ole helppo löytää netistä.

Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi soittamalla kunnan sosiaalitoimeen tai kunnan verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Sen voi jättää myös nimettömänä. Sosiaalitoimella on velvollisuus käsitellä ilmoitus ja tarkistaa, onko ikääntyneellä tarvetta avulle ja palveluille.

Tulipalossa kuolee usein ikääntynyt yksinasuva
Palokuoleman uhrit ovat yleensä iäkkäitä. Puolet uhreista ovat yli 60-vuotiaita ja palokuollut on tutkimuksen mukaan usein yksinasuva. Ongelma koskettaa erityisesti miehiä. Paloriski lähtee erityisesti miehillä kasvuun jo 50-vuotiaana.

– Tulipaloissa kuolevat naiset ovat useimmiten yli 70-vuotiaita. Miehillä palokuoleman riski on suurin 60–69-vuotiaiden joukossa, toteaa Ojala.

Korona voi nostaa tarpeen huoli-ilmoituksen tekoon

Koronan takia moni ikääntynyt on voinut sosiaalisen eristäytymisen seurauksena mennä huonompaan kuntoon ja eikä läheisillä ole eristäytymisen vuoksi välttämättä tietoa ikääntyneen tilanteesta. Vaikka rajoituksia on osin purettu, ovat monet iäkkäämmät riskiryhmäläiset edelleen varovaisia. Etäyhteydellä eivät esimerkiksi alkavat muistiongelmat välttämättä välity selkeästi.

Koronan takia omaishoitajat ovat myös erityisen tiukilla, mikä voi vaikuttaa ikääntyneen tilanteen huonontumiseen. Uupunut omaishoitaja saattaa olla ikääntyneen ainoa säännöllinen kontakti, joka ei ehkä itse jaksa tehdä ilmoitusta.

– Toivon, että tänä talvena pidämme erityisesti huolta yksin asuvista ikääntyneistä. Jos on epäilys siitä, että ihminen saattaisi tarvita apua, niin huoli-ilmoitus kannattaa tehdä. Se vaikuttaa myös naapurien turvallisuuteen, jos ikääntynyt vaikkapa unohtaa ruoan liedelle ja se syttyy tuleen, Tarja Ojala neuvoo.

Mikä on huoli-ilmoitus?

Huoli-ilmoituksen voi kuka tahansa tehdä ikääntyneestä ihmisestä, josta on herännyt huoli, että hän ei kykene huolehtimaan itsestään, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Ilmoituksen voi tehdä netissä tai soittamalla sosiaalitoimeen. Huoli-ilmoitus velvoittaa kuntaa selvittämään ikääntyneen tilanteen ja palvelutarpeen.

Paloturvallisuusviikolla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaa tehdä huoli-ilmoituksen tutuksi jokaisen suomalaisen työkaluna, jolla voi auttaa läheistä. Paloturvallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna 21.11.–1.12.

Vetovoimaa sisältömarkkinoinnilla