Yleinen Urjalan Sanomat

Mies, joka rakensi pellostaan järven – Hannu Ikävalko toivoisi talvella potkukelkkailijoita ja luistelijoita ”kylään”


Lautta kulkee vakaasti ja siinä on molemmin puolin pitkät puupenkit. Se on myös mukavan hiljainen eli oikeastaan täysin äänetön, sillä se kulkee kahden sähkömoottorin turvin.

Heli Mustonen

On syyskuun loppupuoli ja eteemme avautuu yksi hienoimmista maalaismaisemista Pirkanmaalla. Näky Urjalan Kampparinkulmalla on melkein epätodellinen.

Kapean tien päässä näkyy punainen saarisauna, jolla on oma lampi. Saunaan pääsee rannalta viehättävää pientä siltaa pitkin.

Toisella puolen näkyy yli 400 metriä pitkä järvi, jossa on runsaspuustoisia pikkuruisia saaria telkkäpönttoineen.  Järvellä viihtyvät myös niin joutsenet kuin harmaahaikarat.

Järvi rajoittuu yhdeltä reunaltaan jylhään kallioon. Sen rannassa on vakaa laivalautta, jolla voi tehdä leppoisan kierroksen ja nauttia maisemista.

Hän, joka asuu omakotitalossa järvenrannalla, näkee kaiken tämän kauneuden joka aamu verannaltaan. Päättelemme kuvaajan kanssa, että hänen täytyy olla hyvin onnekas mies. Erikoisemmaksi tämän onnen tekee se, että se on itse rakennettu.

10 vuoden projekti

Urjalalainen Hannu Ikävalko päätti muuttaa peltonsa järveksi 20 vuotta sitten. Nyt järvi on ollut valmiina noin 10 vuotta.

Metsäkoneurakoitsijana toiminut, karjalaisten evakoiden poika on vähäpuheinen toiminnan mies. Kun häneltä kysyy, miten ihmeessä noin suuren järven rakentaminen saarineen onnistui, hän toteaa, että ”eihän tässä ole tarvinnut kuin kaivaa”.

Idea järvestä lähti oikeastaan EU:sta. Sen myötä alkoi näyttää siltä, että pienimuotoinen viljely alkoi olla tiensä päässä.

– Vielä vuonna 1999 tuo pelto oli viljelty, mutta ei sen jälkeen enää, hän näyttää järveä.

Nyt järvellä on lukemattomia yksityiskohtia, joita ihailla. Hannu Ikävalko on asetellut järvelle kivenlohkareita, jotka näyttävät melkein taiteelta.

– Tuo tuossa on Elämän kirja. Siinä on paljon sivuja vielä lukematta. Kaikilta kirja jää auki, mutta kuinka paljon sivuja ehtii lukea, sitä ei voi kukaan kohdaltaan tietää.

 

Vakaalla laivalautalla

Kun Ikävalko sanoo, ettei kyllästy katsomaan järvä koskaan, se on helppoa uskoa. Se näyttää pieneltä paratiisilta metsän ja tien välissä.

Järven syvin kohta lienee kolmisen metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä.

– Järvessä riittää jatkuvasti seurattavaa, esimerkiksi erilaiset sumut. Ja kuunsilta, sitä on hienoa katsoa.

Laivalautan Ikävalko rakensi toissa kesänä. Lautalle on helppoa päästä vaikka pyörätuolilla, sillä Ikävalko on tehnyt siihen laskusillan.

Lautta kulkee vakaasti ja siinä on molemmin puolin pitkät puupenkit. Se on myös mukavan hiljainen eli oikeastaan täysin äänetön, sillä se kulkee kahden sähkömoottorin turvin.

Ikävalko sanoo, että hän voisi hyvin ajeluttaa esimerkiksi vanhusten asuinyksiköiden väkeä lautallaan, jos esimerkiksi kunta innostuisi tuomaan vanhusasukkaita lautalle avustajineen.

Sama koskee hänen ideaansa siitä, miten järveä voisi hyödyntää ensi talvena, kun jää kantaa.

– Järvelle voisi tulla niin potkukelkkailijat kuin luistelijat. Jos jollakulla on pois joutavia potkukelkkoja, ottaisin niitä mielellään vastaan järvenrantaan ja niitä saisi sitten käyttää kuka tahansa.


Laivalautan Ikävalko rakensi toissa kesänä. Lautalle on helppoa päästä vaikka pyörätuolilla, sillä Ikävalko on tehnyt siihen laskusillan.

Moottoriurheilijat käyttäneet ahkerasti

Ikävalko ei tarjoa järveään virkistykseen maksua vastaan. Häntä kiinnostaa enemmän itse toiminta ja sen tuoma ilo.

Tätä toimintaa ja iloa ovat viime vuosina tuoneet myös autourheilijat ja moottoripyöräilijät, jotka ovat saaneet tulla Ikävalkon maille niin kisaamaan kuin harjoittelemaan.

– Toissa talvena noin 500 ihmistä kävi seuraamassa harrastesprinttikisoja. Harvoin sitä saa niin paljon vieraita yhtä aikaa, hän myhäilee.

Ikävalko, joka ei itse moottoriurheilua harrasta, rakensi mailleen 3,5 kilometriä pitkän metsäradan.

Kun se yhdistettiin Ikävalkon tekojärven jäälle tehtyyn jäärataan, saadaan kisaan yhteensä noin 5,3 kilometrin lenkki.


Urjalalainen Hannu Ikävalko päätti muuttaa peltonsa järveksi 20 vuotta sitten. Nyt järvi on ollut valmiina noin 10 vuotta.

 

 

 

Vetovoimaa sisältömarkkinoinnilla