Kesäloman loppuminen voi stressata kovastikin.
kesälomastressi (muokattu 14.7. 13:04) Marjo Alste

Kesäloman loppuminen stressaa monia – psykologi muistuttaa, että työarjessa tapahtuva palautuminen on tärkeää

Kalenteri kääntyi elokuun puolivälin yli, koulut alkoivat ja valtaosa on palannut lomalta töihin. Kalenterin sivut täyttyvät syksyn työtehtävistä, sähköposti on täynnä loman aikana tulleita posteja ja työmotivaatio tuntuu olevan kateissa. Ahdistaako? Et ole ainoa – loman jälkeinen ahdistus työhön paluusta on yleinen ilmiö.

 

Helsingin yliopiston psykologian professori Marko Elovainio kertoo, että monen työarki on kuluttavaa, eikä ihminen koe palautuvansa riittävästi työpäivien jälkeen ja vapaapäivinään. Siksi ihminen ajattelee lepäävänsä lomalla oikein urakalla sekä toisaalta myös tekevänsä kaikki ne asiat, joita ei hektisen arjen lomassa ennätä tai jaksa töiden ohessa tehdä. Tämä lataa lomaan paineita ja aiheuttaa lomastressin.

– Mikäli lomalla aurinko ei paistakaan tai ei ehdi tehdä kaikkea suunnittelemaansa, iskee ahdistus. Lisäksi loman lähetessä loppuaan moni alkaa jo miettiä työasioita ja sitä, mitä kaikkea pitää jaksaa hoitaa, Elovainio kertoo.

Elovainion mukaan olisikin tärkeää, ettei lomaan asettaisi liikaa paineita. Ensiarvoisessa asemassa olisi saada normaalista arjesta niin miellyttävää ja tyydyttävää, ettei kaikkea tekemistä tarvitse kasata lomaan.

– Myös arjessa täytyy palautua ja tehdä mukavia asioita.

Lomastressin kannalta työhyvinvointi on ratkaisevassa asemassa. Elovainion mukaan työ on ihmisille yleensä hyvästä ja töissä käydään mielellään.

– Mikäli ympäristötekijät ovat työpaikalla kunnossa, on lomalta mukavaa palata töihin.

Vaikka asiat olisivatkin kunnossa, on kesäloma palautumisen kannalta varsin tärkeää. Lomalla pääsee eroon arkirytmistä ja työasioista eri tavalla kuin muutaman vapaapäivän aikana. Loman suosituspituuksista on Elovainion mukaan erilaisten tutkimusten mukaan monenlaisia suosituksia, mutta hän itse suosittaa parin, kolmen viikon lomaa pariin otteeseen.

– Monelle suomalaisten 4–5 viikon yhtäjaksoinen loma on palautumisen kannalta turhankin pitkä. Parissakin viikossa ehtii jo palautua tehokkaasti.

Monella loma meni tänä vuonna uusiksi vallitsevan koronatilanteen vuoksi: suunnitelmat peruuntuivat tai loman saattoi joutua pitämään yllättäen ja eri ajankohtana kuin olisi toivonut. Tämä saattaa näkyä monen työarjessa – etenkin, mikäli tilanne tuli yllätyksenä eikä asiaa osannut ennakoida.

– Monelle loman siirtyminen tai suunnitelmien, kuten ulkomaanmatkan, peruuntuminen voi aiheuttaa kovan pettymyksen ja lisäkuormaa. Siksi suomalaiset voivat olla syksyllä kuormittuneempia kuin normaalisti, Elovainio pohtii.

Elovainio muistuttaa, että lomapalautuminen kestää vain muutaman viikon. Siksi jokaisen tulisi muistaa huolehtia jokapäiväisestä palautumisesta myös työarjen keskellä.

Huolissaan työhyvinvoinnistaan tulee olla mikäli kokee, ettei palaudu arkisin työrasituksesta lainkaan, vaan väsyy koko ajan vain lisää. Mikä sitten on normaalia lomastressiä ja milloin tulee olla huolissaan jaksamisestaan? Elovainion mukaan on syytä huolestua, jos työhön paluusta ei löydä minkäänlaista positiivista puolta.

– Mikäli työhön palaaminen tuntuu tavattoman vaikealta eikä työkavereiden tapaamisesta, rytmiin palaamisesta tai työtehtävistä löydä mitään positiivista, on ehkä syytä tehdä muutoksia työpaikalla, Elovainio huomauttaa.

Stressin lisäksi lomailu aiheuttaa toisinaan riitelyä. Elovainion mukaan lomariitelyyn on kaksi yksinkertaista syytä: ihmiset ovat äkisti enemmän tekemisissä keskenään ja toisaalta lomailijat lataavat lomaan usein erilaisia odotuksia. Kun omat odotukset eivät toteudukaan, saa pettymys perheet ja pariskunnat riitelemään keskenään. Siksi ennakointi on tärkeää.

– Ennen lomaa tulisi nostaa kissa pöydälle ja suunnitella loma yhdessä. On myös syytä muistaa, että yhteinen loma ei vähennä arjen jännitteitä, mikäli niitä on olemassa, Elovainio toteaa.

Pahimmillaan loman jälkeinen töihin paluu aiheuttaa pienelle osalle suomalaisista valtavaa stressiä ja näkyy esimerkiksi unettomuutena ja ahdistuksena. Fyysisiä oireita aiheuttava stressi on Elovainion mukaan onneksi harvinaista, mutta pientä stressiä kokee varmasti moni.

Elovainio muistuttaakin, että lomaltapaluustressin kannalta ennakointi on suositeltavaa. Työtehtävien järjestely ja listaus voi helpottaa stressiä.

– Jos se on mahdollista, voi olla suositeltavaa palata töihin esimerkiksi jonain muuna päivänä kuin maanantaina – jo se vähentää monen kuormitusta. Lisäksi on hyvä tehdä jo töistä lähtiessään lista asioista, joita loman jälkeen ensimmäisenä päivänä tulee hoitaa. Listan voi tehdä myös loman lähestyessä loppuaan, mikäli työasiat alkavat hiipiä mieleen, Elovainio neuvoo.

– On myös tärkeää huolehtia siitä, ettei normaali työarki ole liian kuormittavaa, hän muistuttaa.