Heli Lehtelä

– Osassa viljapelloista näyttää olevan ihan kohtuullisiakin kasvustoja, mutta monilla pelloilla näkee myös ihan pystyynkuivaneita oraita, kertoo Urjalan maaseutuasiamiehen tehtäviä hoitava Ilkka Pulakka kuluvan kasvukauden kuulumisia.

Pulakka arvelee, että aikaisin tehdyt kylvöt ja suorakylvöt ovat tänä vuonna menestyneet hieman paremmin.

– Ne ovat päässeet hyödyntämään talven jäljiltä ollutta alkukosteutta. Muokatuilla mailla kosteus on päässyt hukkumaan. Tietysti vedenpidätyskyvyssä on maalajikohtaisiakin eroja. Kun peltoja kiertää nyt, niin niillä näkyy kyllä nyt paljon ihan kuivuudesta johtuvia halkeamia.

Vaikka talvi oli sateinen, niin vaikuttaa siltä, ettei maahan varastoitunuttua vettä kuitenkaan ollut paljoa.

Ohrat kärsineet eniten

– Sanoisin, että tässä vaiheessa olen menettänyt sadosta noin kolmanneksen tai neljänneksen, kyllä kuivuus kirpaisee rajusti, toteaa Uudessa-Salmessa viljakasveja viljelevä Marko Ojanen.

Eniten menetyksiä tulee ohran kanssa, joka on viljakasveista herkimpiä.

–  Kyllä ohrat ovat paikoitelleen täysin pystyyn paistuneita. Alkukukesä on kehitysvaiheiden kannalta tärkein, jo silloin määräytyy jyväluku. Nyt ohrat ovat jo tähkällä ja voi olla, ettei tähkiin kehity enää jyviä, vaikka vettä saataisiinkin jatkossa enemmän. Osan ohrapelloista voi varmaan syksyllä jättää suosiolla puimatta.

Ojanen kertoo, etteivät sadekuurot ole juuri  Uuteen-Salmeen osuneet.

– Kesäkuun alussa vettä tuli 10 milliä. Ja aivan kesäkuun lopussa saatiin vasta lisää vettä.

Ojasen liki parista sadasta kylvetystä hehtaarista vain kymmenen prosenttia on muokattu ennen kylvöä, muut lohkot on suorakylvetty. Kuiva jakso oli niin pitkä, että selkeää eroa ei hänen nähdäkseen kasvustojen kunnossa  ole suorakylvöjen ja muokattujen lohkojen välillä.

– Kyllä kuivuus vaivaa kumpiakin kasvustoja, vaikka suorakylvöissä pahnakerros pidättää hieman kosteutta haihtumasta maasta.

– Olosuhteille ei voi mitään, vaikka kaikki työt on tehty ajallaan. Ainoa mille voi jotain on se, että huolehtii maan kasvukunnosta. Silloin pellot kestävät paremmin äärimmäisiä olosuhteita, toteaa Ojanen.

– Tämän vuoden viljoilla ei investointeja suunnitella, niitä täytyy siirtää eteenpäin, Ojanen harmittelee ja pohtii mahtaako tänä vuonna työlle edes juuri saada palkkaa.

Lue lisää satokauden kuulumisia tämän torstain lehdestä. Digilehteä pääset lukemaan jo keskiiviikkona klo 19!