Heli Lehtelä
– Oiva Toikka saapui muotoilijaksi Nuutajärvelle hillityn tyylikkään 50-luvun jälkeen. Ehkä juuri siksi hän päätti olla itse hillitön, pohti ensimmäistä Oiva Toikka kierrostaan vetävä Marja-Leena Salo lauantaina.
Kierros Nuutajärven lasikylässä piirsi esiin Oiva Toikan persoonan, sellaisena kuin se lasikylässä näyttäytyi. Tarina alkoi pienen karjalaispojan lapsuudesta, sillä kotoaan omalta mammaltaan taiteilija oli saanut perinnöksi nopean tekemisen ja aikaansaamisen meiningin. Taiteilijuus alkoi kasvaa pikkuhiljaa evakkovuosien ja sotaa seuranneiden vuosien myötä. Leikillisyys ja kokeilemisen ilo olivat ominta Toikkaa ja nähtävissä hänen töissään alusta siihen saakka, kunnes Oiva Toikka menehtyi viime keväänä 87-vuotiaana.
– Oiva oli ikään kuin kylän kunkku, positiivisessa mielessä, kertoi vuonna 1983 Nuutajärvelle muuttanut ja tuolloin Toikan perheeseen tutustunut Salo.
Kansainvälisesti arvostettu laistaiteilija tunnettiin kaikkien kaverina; kujeilevana, rajoja rikkovana ja hieman rehvakkaanakin.
– Tuon ajan muotoilijat saivat olla palkkatöissä. Se oli arvokasta. Täällä Nuutajärvellä heille annettiin varsin vapaat kädet suunnitella uniikkia lasia ja tehdä kokeiluja ilman tuotantopakkoa. Käyttölasia tehdessä oppi tuntemaan materiaalin ja tekniikat, mutta kokeiluiden kautta heräteltiin luovuus. Se oli arvokasta ja ainutlaatuista juuri täällä, pohti Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto kierroksen jälkeen.
Hänelle mieluista oli se, miten Salon opastus nosti esiin juuri Toikan ja Nuutajärven kiinteän yhteyden.
– Sitä ei enää nykyään hoksata nostaa esille, vaikka Toikan lasi, kuten linnut ja Kastehelmi-sarja, myyvät tälläkin hetkellä kuin häkä.
Lasiakatemiassa oikuteltiin
Kierroksen kanssa samaan aikaan oli käynnissä kaikkien aikojen toinen Lasiakatemia, jossa kahdeksan taiteilijaa syventyi kolmen viikonlopun ajan lasimuotoilun maailmaan. Edellisellä kerralla teemana oli filigraani, mutta nyt Jenni Sorsan ja Paula Pääkkösen koordinoiman ja Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön mahdollistaman kokonaisuuden teemaksi oli valittu käyttölasi.
Muotoilija Samuli Helavuo oli lähtenyt toikkamaisen spontaanisti akatemian ensimmäisillä kerroilla tekemään kokeiluja yhdistelemällä muotin käyttöä lasin vapaan muotoutumisen kanssa.
– Päädyin nyt tekemään lopulliseksi tuotteekseni muottiin puhalletun karahvin, mutta jokin puhuttelee minua noiden kahden asian oikukkaassa yhdistelmässä. Tulen varmaan jatkamaan kokeiluja niiden parissa, hän totesi kertoen työskentelevänsä ensimmäistä kertaa ammattinsa puolesta lasiuunilla.
Lasiakatemia tarjosi mukavan kannustimen yhteisöllisen oppimiskokemuksen lisäksi. Asiantuntijaraati arvostelee kolmen viikonlopun aikana kehitellyt lopulliset tuotteet. Voittaja, jonka nimi julkistetaan ensi viikonloppuna, saa rahaksi muutettuna varsin mittavan palkinnon. Lasiuunin käyttöönsä viiden työpäivän ajaksi.
