Yleinen Urjalan Ylläpito

Pian on aika lennähtää omille teilleen

Näinä päivinä aletaan onnitella
valkolakin saavia ja ammattiin valmistuvia. Tuhannet nuoret ihmiset ovat
päättämässä opintojaan siirtyäkseen työelämään tai jatkamaan opintoja
kohti ammattia. Omissa taitekohdissaan ovat lapset, jotka siirtyvät syksyn
tullen kouluun, yläkouluun ja toisen asteen opintoihin. Kevään vaihtuessa
kesäksi juhlii moni.

Näinä päivinä aletaan onnitella
valkolakin saavia ja ammattiin valmistuvia. Tuhannet nuoret ihmiset ovat
päättämässä opintojaan siirtyäkseen työelämään tai jatkamaan opintoja
kohti ammattia. Omissa taitekohdissaan ovat lapset, jotka siirtyvät syksyn
tullen kouluun, yläkouluun ja toisen asteen opintoihin. Kevään vaihtuessa
kesäksi juhlii moni.

Pääsykokeet ovat samaan aikaan
täydessä vauhdissa. Opiskelupaikkoja hakevat ensikertalaiset ja ne, jotka
eivät ole aiemmin onnistuneet pääsemään haluamaansa opinahjoon. Hakijoiden
joukossa on niitäkin, jotka ovat välillä olleet työelämässä ja
päättäneet tehdä elämänmuutoksen. Kuka mistäkin syystä. Valitulla alalla
ei ehkä riitäkään töitä tai aiempi valinta tuntuu väärältä
loppuiäksi.

Keväällä yhtenäiskoulun opintojen ohjaaja kertoi
tyytyväisenä Urjalan Sanomissa, että yhteishaussa ysiluokkalaiset ovat
hakeneet jatko-opintoihin, jotka heitä todella kiinnostavat. Muutamaan
lauseeseen tiivistyy villakoiran ydin: pitää hakeutua sinne, minne veri
vetää. Ei pidä liikaa kuunnella hyvää tarkoittavia vanhempia ja sukulaisia
tai pelätä kotipaikkakunnalta lähtemistä tai sinne jäämistä vielä
kolmeksi vuodeksi lukioon.

Lukion jälkeen nuoren pitää joka tapauksessa lähteä
Urjalasta muualle opiskelemaan.

Toisaalta kannattaa miettiä, onko valmis lähtemään
toiselle paikkakunnalle jo yläkoulun jälkeen. Kaikille se ei sovi, vaan
tarvitaan vähän useampi vuosi mittariin, jotta lähtö sujuu
helpommin.
Valintojaan voi onneksi kypsytellä oman kunnan lukiossa, ellei
lukio-opiskelu tunnu täysin vastentahtoiselta ajatukselta.

Oli valinta mikä tahansa, nuoren edessä on
ainutkertainen elämänvaihe. Uudenlainen vapaus kutkuttaa, mutta voi se
pelottaakin. Ihmisellä on taipumus miettiä alituiseen pärjäämistään ja
sitä, mitä edessä on kaukana tulevaisuudessa, kun pitäisi pitää kiinni
tästä päivästä ja tehdä tänään se, mitä tarvitsee, voi ja saa
tehdä.

Koulu ja opiskeluaika jäävät aikanaan taakse, kun
siirrytään työelämään ja perustamaan ehkä perhettä. On armollista itseä
kohtaan ymmärtää, että taakse jäävät elämänvaiheet todella jäävät
taakse, kukaan ei niidenkään perään enää kysele, kun elämä kuljettaa
eteenpäin.

Todistukset kertovat paperilla, mitä on saavuttanut ja
opintojen anti toivottavasti on tallella korvien välissä, jotta sitä voi
ammentaa tehokkaasti elämän seuraavilla askelmilla tulevien opiskelujen ja
työelämän perustana.

Opiskeluvaiheessa syntyy uusia ihmissuhteita, jotka
saattavat jäädä elämään koko loppuiäksi. Tai sitten eivät. Harvoin
lapsuuden ja nuoruuden kaverit seuraavat mukana elämän läpi, vaikka niin
monesti ajatellaan opintojen päättyessä, kun jokainen vasta lähtee omille
teilleen.

Tulevaisuus on tuntematon ja se on mahtavaa. Nuorilla koko
elämä on edessä, siitä kannattaa ottaa irti kaikki mahdollinen hyvä –
kukin tavallaan.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi