Niissäkin näkyi Islannin ihme. Islannin saarella lisäännytään ja paiskitaan töitä innokkaasti. Suomen käyrät kertoivat laimeampaa tarinaa. Niin syntyvyyden kuin työllisyydenkin käyrä pitäisi Suomessa saada jyrkkään nousuun, jotta emme kansakuntana olisi kohta pinteessä sen kanssa, miten ylläpidämme hyvinvointimme rakenteita. Ja samaan aikaan, kun meillä haikaillaan perhevapaauudistusta, Islannissa isät käyttävät kolmanneksen perhevapaista. Kyseiset vapaat on itseasiassa korvamerkitty heille.

Suomessa on vitsailtu, että jos mikään muu ei meitä islantilaisten kanssa yhdistä, niin ainakin runsas alkoholin käyttö. Viime viikolla Urjalan Sanomissakin pohdittiin nuorten päihteiden käyttöä ja sitä, millaisia kotiintuloaikoja lapsille pitäisi laittaa. Islannissa on jo tehty niin. Siellä alkoholia ei myydä alle 20-vuotiaille ja alle 16-vuotiaille on kotiintuloajat. Tämän seurauksena saaren lasten- ja nuorten humalajuominen on tehnyt suorastaan syöksylaskun.

Sen sijaan Islannissa on päätetty antaa lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä. Saarella tuetaan lasten harrastuksia, niin että ne ovat monesti ilmaisia ja harrastukset on järjestetty niin, että ne alkavat heti koulun jälkeen. Harrastuksiin järjestetään jopa yhteisiä bussikuljetuksia. Seurauksena tästä maa on yltänyt huikeisiin saavutuksiin esimerkiksi jalkapallossa. Kaikki muistavat parrakkaiden nuorten viikinkien HU-huudot jalkapallokentiltä.

Aina asiat eivät ole saarella olleet näin hyvin, aiemmin Islanti itseasiassa keikkui kärkisijalla alaikäisten päihteidenkäytössä. Nykyinen asiantilan on siis tietoisen päätöksenteon tulosta. Siinäpä satayksivuotiaalla paikallislehdellä ihmeteltävää ja torstaina syntymäpäiviään viettävällä ikätoverillaan Suomi-neidolla esikuva, josta ottaa oppia.

Oppia voi myös ottaa siinä, ettei asioihin tarvitse aina suhtautua ryppyotsaisesti. Islannissa kansakunta arvostaa haltijoitaan ja tonttujaan. Meidänkin on syytä antaa arvo omien kotiemme suojelijoille.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi