pääkirjoitus, Politiikka (muokattu 12.9. 11:42) Urjalan Ylläpito

Maailmankuulut mansikat

Heli Lehtelä

Koko maailman katseet kohdistuivat hetkeksi helteessä kelluvaan kesä-Suomeen, kun suurvaltojen johtajat päättivät treffata kotimaamme kamaralla. Sadepäiviä kaivannut kansa sai syyn siirtyä varjoisiin sisätiloihin seuraamaan televisiosta tapahtumien kulkua.

Tapaaminen meni kuten povattiin, sammakoita lenteli ilmassa kuin tositelevisio -sarjoissa konsanaan. Suomi kuitenkin keräsi ihastusta vierailijoiden keskuudessa ja isännyys hoidettiin kunnialla. Erityisen haltioitunutta palautetta isäntämaa sai yllättäen ulkomaalaisille toimittajille tarjoamistaan tuoreista mansikoista ja herneistä. Kuvat niistä levisivät kulovalkean tavoin somemaailmassa. Tie ihmisten sydämiin taitaa tosiaan kulkea vatsojen kautta.

Ihmisen suhde ruokaan on monisyinen, kuten Porissa parhaillaan käynnissä olevassa SuomiAreenassakin todettiin. Tiistai-illan ruokakeskustelusta jäi mieleeni muutamia numeroita. Vain 16 prosenttia ihmisistä suhtautuu ruokaansa välinpitämättömästi, eli syö mitä mieli tekee sen enempää ajattelematta. Loput miettivät ruuan terveellisyyttä, eettisyyttä tai hintaa. Eettisyyteen liittyy niin ikään monta säiettä. Eettisyys voi toiselle tarkoittaa eläinten hyvinvointia, toiselle mahdollisimman lähellä tai luomuna tuotettua ruokaa.

Maailmassa on parhaillaan pula ruuasta ja väestön yhä kasvaessa tilanne menee koko ajan kehnommaksi. Tulevaisuudessa siis kaikki nykyinen peltopinta-ala tarvitaan suiden ruokkimiseksi ja tuotanto on tehtävä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita tehotuotantoa.

Ruokaa on halpuutettu monen vuoden ajan. SuomiAreenan mukaan suomalaiset käyttävät enää vain 11 prosenttia tuloistaan ruokaan, kun luku oli vielä jokin aika sitten 30 prosenttia. Nyt halutaan lautaselle luomua ja laatua, mutta käytännössä lautaselle päätyy useimmiten einesnakki.

Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen suhde ruokaan. Puolen vuoden ajan olemme Urjalan Sanomien sivuilla kurkistelleet paikallisten ruokakaappeihin ja kertoneet heidän suhteestaan ruokaan ja ruuanlaittoon. Tässä lehdessä Terttu Savikko avaa ajatuksiaan aiheesta.

Viisi kiloa mansikoita maksaa muuten nelisenkymmentä euroa. Jos hinta huimaa, voi aina perustaa oman mansikkamaan katteineen ja tippaletkuineen, kitkeä sitä säännöllisesti ja suojata ahnailta rastailta. Viiden kilon eteen saa paiskia aika paljon töitä.

Täytyykin muuten kipaista kesäiselle torille hakemaan maailmankuuluja trendiherkkuja ja vetäytyä sitten vaikka viileän kirkon suojiin nauttimaan niitä ja urkumusiikkia. Ravintoa sielulle ja ruumiille.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi