Yleinen Urjalan Ylläpito

Metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia

Mitä enemmän tunnelma maailman
metropoleissa tiivistyy, sitä enemmän on ihmisiä, jotka pyrkivät pois
ahtaudesta, saasteista ja kiireen tunnusta. Suomessa tätä ei ole aina helppo
ymmärtää, kun jokaista suomalaista kohden lasketaan olevan neljä hehtaaria
metsämaata eikä järvistäkään ole meillä varsinaisesti pulaa.

Mitä enemmän tunnelma maailman
metropoleissa tiivistyy, sitä enemmän on ihmisiä, jotka pyrkivät pois
ahtaudesta, saasteista ja kiireen tunnusta. Suomessa tätä ei ole aina helppo
ymmärtää, kun jokaista suomalaista kohden lasketaan olevan neljä hehtaaria
metsämaata eikä järvistäkään ole meillä varsinaisesti pulaa.

Me asumme Euroopan metsäisimmässä maassa. Siksi metsiin ei
aina tule kiinnittäneeksi erityistä huomiota, ei edes maaseudulla. Suomalainen
kaipaa kaikkien muiden maailman ihmisten tapaan vaihtelua, suuntaa
vapaa-ajallaan helposti kaukomatkoille ja merenrannalle katsomaan ääretöntä
ulappaa tai suurkaupunkien vilinää. Maaseutukin näyttää muualla kovin
erilaiselta – ja niin vetovoimaiselta.

Jos lomalla lähteekin toisinaan kauas, voi omasta
elinympäristöstään nauttia muuna aikana. Yhä useammin meilläkin
muistutetaan, miten yksinkertaisella tavalla voi helpottaa stressiä ja muuta
maailmantuskaa. Siihen riittävät tukevat kengät, ja matka metsään voi
alkaa.

Jos metsässä liikkuminen on aivan uutta tai siitä on
vierähtänyt jo joku tovi, voi suunnata merkityille reiteille. Niitä on pitkin
Suomea jokaisen makuun. Halutessaan voi patikoida kymmeniä kilometrejä tai
kävellä muutaman kilometrin lenkin lähimaastossa.

Urjalassa on järjestetty yhteisiä kävelylenkkejä
kylillä ja Huhtiin on nyt merkitty kolme kävelyreittiä lähimaastoon.
Sielläkin pisin kierros on jo kymmenen kilometriä, mutta patikoija voi valita
myös lyhyempiä matkoja.

Yhteisten kävelyretkien järjestäminen voi tuntua
etenkin maaseudulla oudolta. Eivätkö ihmiset muutenkin kävele joka päivä,
liiku metsässä luonnostaan ja tarvo pitkin peltojensyrjiä. Teemaan sopivasti
voi todeta, että harva näkee metsää puilta, joten vastaus on monen kohdalla
ei. Maalla on pakko liikkua autolla päästäkseen asioille, eivätkä kaikki
vapaa-ajallaankaan suinkaan liiku aktiivisesti luonnossa tai muuallakaan.

Yhteiset kävelylenkit ovat hyvä tapa saada ihmiset
liikkeelle, jos itsekseen ei jostain syystä tule lähdettyä.
Metsäreiteillekin moni saattaisi lähteä porukassa, jos tuntuu, että
itsekseen ei uskalla metsään mennä.

Joku taas haluaa metsään juuri yksin, koska tavallisesti
ympärillä on aina ihmisiä ja hälinää. Yksin metsässä kuulee ja miettii
omat ajatuksensa ilman, että koko ajan pitäisi puhua ja olla jotain
mieltä.

Osa ihmisistä etsii tietoa eri alueiden luontopoluista ja
kävelyreiteistä netistä ja myös yleensä ne sieltä löytää. Niille, jotka
eivät ole yhtä oma-aloitteisia, pitäisi näitä mahdollisuuksia markkinoida
aktiivisesti.

Urjalalle merkityt reitit luonnossa ovat yksi valtti, jota
kannattaa hyödyntää. Parhaimmillaan ne saavat kuntalaiset liikkumaan, mutta
niiden avulla voi houkutella myös ulkoilijoita ja retkeilijöitä pitäjän
ulkopuolelta, ja ehkä jopa ulkomaalaisia, jotka kaipaavat luonnonrauhaa ja
uusia luontokokemuksia.

Kuka ryhtyisi vetämään pienille ryhmille opastettuja
patikkaretkiä, joihin voisi liittää muutakin virkistäytymistä? Hyvää
ruokaa, saunomista, tähtien tiirailua, lepoa ja hyvää oloa, ehkä myös
silkkaa hiljaisuutta yhdessä.

Tällaiselle luulisi olevan nykymaailmassa kysyntää.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi