Vaalien alla on ilmassa aina urheilujuhlan tuntua. Ehdokkaat sivaltelevat toisiaan argumenteilla kuin kilpamiekkailijat konsanaan. Retoriikan kukkaset kukoistavat, kun vastaehdokas koitetaan hämmentää hiljaiseksi. Yleisössä kuunnellaan keskustelua painaen mieliin vaalilupauksia, joiden täyttymistä voidaan sitten seuraavat vuodet seurata. Ilmassa vilisee vierasperäisiä sivistyssanoja ja muodikkaita neropattitermejä.
Presidentinvaalit olivat ja menivät. Tulosten saavuttua sosiaalisessa mediassa huviteltiin Suomen kartoilla, joilla esitettiin ehdokkaiden suosiota kunnittain. Kauttaaltaan siniset kartat kertoivat ehdokas Niinistön olleen suosituin joka ikisessä kunnassa. Luodon kunnasta Niinistö nappasi jopa 84,3 prosentin kannatuksen. Urjalasta irtosi 1697 äänen saalis ja 63,9 prosentin kannatus, mikä oli melko lähellä hänen koko maasta saamaansa 62,6 prosentin kannatusta.
Oikeusministeriön julkistamien kunta- ja vaalipiirikohtaisten tulosten mukaan presidentinvaaleissa oli vain seitsemän kuntaa, joissa Niinistö ei saanut yli 50 prosentin kannatusta. Nämä kunnat olivat Kemi, Pello, Puolanka, Salla, Siikalatva, Tervola ja Ylitornio. Heikointa Niinistön kannatus oli Tervolassa, sielläkin 44,3 prosenttia äänestäneistä oli hänen takanaan.
Tulosohjelmassa todettiin heti alkuunsa, että ei Suomen kansa istuvalle presidentille potkuja anna. Näyttää melkeinpä muodostuneen tavaksi, että joka toisissa presidentinvaaleissa käydään kunnon taistoa ja joka toisella kerralla toteutetaan rituaalia.
Vaalien tulos puhui omaa kieltään. Tämä on vahvin mandaatti, joka Suomessa on koskaan suoraan kansalta saatu valtiollisissa vaaleissa. Eikä suoran kansanvaalin aikana presidentinvaali ole ennen ratkennut ensimmäisellä kierroksella.
Nyt Suomessa näyttäisi olevan koko kansan presidentti. Niinistön taakse mentiin Hangosta Utsjoelle yli puoluerajojen oikealta ja vasemmalta. Hänen on sanottu olevan arvojohtaja. Tosin arvojohtaja ilman suurta valtaa.
Yhden ehdokkaan nautiskeltua mukavan etumatkan päässä koko kisan ajan, eivät muut oikein jaksaneet lähteäkään kirimään. Eikä yleisöstä sen puoleen ollut kirittämään. Kisa jäi valjuksi. Joku
lohkaisikin osuvasti, että näiden vaalien kiinnostavin asia on äänestysprosentti. Suomalaisista uurnille löysi 69,9 prosenttia äänioikeutetuista. Urjalan äänestysprosentti 67,1 jäi Pirkanmaan
alhaisimmaksi. Laiskimmin koko maan mittakaavassa uurnilla käytiin Getan kunnassa Ahvenanmaalla, jossa äänestysprosentiksi tuli vaivaiset 49,6.
Yksi asia kuitenkin on varma. Vaikka urheilujuhlan tuntua ei näistä vaaleista poikkeuksellisesti irronnut, niin paljon säästyi rahaa, kun toista äänestyskierrosta ei tällä kertaa tarvittu. Joidenkin laskelmien mukaan jopa 10 miljoonaa euroa.
Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi
