Yleinen Urjalan Ylläpito

Ensi vuoden eurot pöydällä

Kalenterivuodesta on jäljellä
enää loppusuora. Ja kuten aina maalin häämöttäessä, on aika spurtata.
Niin yrityksissä, yhdistyksissä kuin julkisen alan organisaatioissakin
viimeistellään ensi vuoden budjetteja, uusitaan sopimuksia ja lisenssejä,
ehkä tehdään tilinpäätösostoksiakin.

Kalenterivuodesta on jäljellä enää
loppusuora. Ja kuten aina maalin häämöttäessä, on aika spurtata. Niin
yrityksissä, yhdistyksissä kuin julkisen alan organisaatioissakin
viimeistellään ensi vuoden budjetteja, uusitaan sopimuksia ja lisenssejä,
ehkä tehdään tilinpäätösostoksiakin.

Mietitään,
että kun tämän puristuksen vielä jaksaa, niin sitten helpottaa. Odotetaan
kieli vyön alla, että sitten kun taas tammikuu koittaa, voidaan keskittyä
normiarkeen ja tavalliseen työntekoon. Välillä käy mielessä, että onko
aivan kaikki päätökset ja muutokset todella ajoitettava vuodenvaihteeseen.
Monet ovat.

Kun vanhaa vuotta purkitetaan, samalla pohditaan ensi
vuoden strategisia painotuksia. Painotukset budjeteissa määrittävät ne
osa-alueet, joihin seuraavana vuonna satsataan. Tämän lehden sivuilta voit
lukea, millaisia ajatuksia Urjalan kuntapäättäjillä on ensi vuoden
budjetista, joka on menossa valtuuston päätettäväksi ensi maanantaina.

Budjetilla luodaan perusta urjalalaisten hyvinvoinnille ja
kunnan elinvoimalle. Valinnoissa ja painotuksissa näkyvät, mitkä asiat
nähdään Urjalan elinvoimatekijöinä ja miten kuntalaisille pyritään
tarjoamaan parhaat mahdolliset palvelut resursseilla, jotka eivät
valitettavasti ole rajattomat.

Budjetissa pitää huomioida, kuinka taklataan muun muassa
lapsiperheiden kotipalvelu, teiden ja katujen hoito sekä vanhusten laitoshoito.
Unohtaa ei pidä myöskään kirjastopalveluita, jätehuoltoa, äitiys- ja
lastenneuvolaa, kansalais- ja työväenopistopalveluita, liikuntaa ja
kierrätyksen järjestämistä.

Kuntaliiton verkkosivuilla voi vertailla eri kuntien
kustannusrakenteita vuoden 2016 tilinpäätöstietojen kautta. Aineistosta
paljastuu muun muassa, että Urjalassa on satsattu varsin vähän liikuntaan ja
ulkoiluun; keskimäärin 43 euroa asukasta kohti. Pirkanmaan kuntien
euromääräinen keskiarvo tämän palvelun osalta on ollut 103 euroa asukasta
kohti.

Sen sijaan lukiokoulutuksen osalta Urjalan panostus on
ollut 165 euroa asukasta kohti Pirkanmaan keskiarvon jäädessä 108 euroon
henkilöltä.

Taas päästään siihen tosiasiaan, että tietoja voidaan
toki vertailla, mutta kaupunkien ja kuntien vertailussa täytyy muistaa niiden
olevan hyvin erilaisia asukasmääristään ja elinkeinorakenteistaan
lähtien.

Se kuitenkin voitaneen aineistosta päätellä, että oma
lukio on Urjalalle tärkeä asia.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi