Yleinen Urjalan Ylläpito

Kolumni: Naapurin jussit

Miehen suvun kesämaisemat ovat
Saimaalla ja Pyhäjärvellä Pohjois-Karjalassa, omani Vanajalla Pirkanmaalla.
Väänsimme aikamme siitä, mistä päin oman kesäpaikan hankkisimme ja lopulta
minulle tutut hämäläiset maisemat ja lyhyt ajomatka Helsingistä voittivat
kirkkaat Karjalan vedet. Meidän perheen kesäkoti löytyi lopulta
Hämeenlinnasta muutama vuosi sitten.

Miehen suvun kesämaisemat ovat
Saimaalla ja Pyhäjärvellä Pohjois-Karjalassa, omani Vanajalla Pirkanmaalla.
Väänsimme aikamme siitä, mistä päin oman kesäpaikan hankkisimme ja lopulta
minulle tutut hämäläiset maisemat ja lyhyt ajomatka Helsingistä voittivat
kirkkaat Karjalan vedet. Meidän perheen kesäkoti löytyi lopulta
Hämeenlinnasta muutama vuosi sitten.

Vaikka tutut paikat ovat lähellä ja hämäläinen
luonteenlaatukin on entuudestaan tuttu, niin uuteen seutuun kotiutuminen on
pitkällinen prosessi. Onneksi naapurissa asuu puhelias ja auttavainen Jussi.
Hänen kanssaan on ollut mukava jutella kylän asioista ja häneltä saa sitä
hiljaista paikallistietoa, jota ei muualta saa. Niin kuin vaikka sen, että
järvestä saa hyvin rapuja tai että meidän talossa asui evakoita talvisodan
aikana. Jussi on myös linkki paikallisiin palveluihin. Hän tietää kertoa,
mistä kannattaa tilata mursketta pihan kunnostustöihin ja keneen olla
yhteydessä, kun tarvitaan osaavaa sähkömiestä. Kaupungissa apua täytyy
usein kysyä Google-sedältä, maalla hyvät suhteet ovat kultaakin
kalliimpia.

Kun lähikauppana on Prisma, niin siellä ei paljon
kuulumisia vaihdella. Olisi hienoa, jos täälläkin olisi Urjalan torin
kaltainen kohtaamispaikka, jossa viettää aikaa ja tavata paikallista väkeä.
Liityimme kotiseutuyhdistyksen jäseniksi ja yhdistyksen järjestämiin
tapahtumiin on tarkoitus osallistua, kunhan vain sopiva tilaisuus osuu kohdalle.
Viime viikonlopun Avoimet maatilat -tapahtuma oli mukava, kun mukana oli muutama
tila tästä ihan läheltä.
Kylänmiehet ja -naiset ovat tärkeitä meille
juuria kasvattaville uudisasukkaille. Vasta ihmisten kautta tuntee kuuluvansa
johonkin, minne haluaa tulla aina uudestaan ja mihin mieli halajaa koko pitkän
talven.

Niina Hietalahti