Hämmennystä lisäsi, että tuolloin heti tuoreeltaan aloitteen tekijät olivat hyvin vaitonaisia syistä, joiden perusteella kaupunginjohtajasta haluttiin eroon. Tilanne jakoi rajusti myös Akaan
päättäjiä, osittain myös valtuustoryhmien sisällä.

Viitasaari itse puolestaan vetäytyi välittömästi sairauslomalle, ei ole sen koommin tehtäväänsä hoitanut eikä myöskään kommentoinut asioita julkisuudessa lainkaan. Ainoat viitteet Viitasaaren omista näkemyksistä on saatu ensin tilapäiselle valiokunnalle ja sitten hallinto-oikeuteen toimitettujen kirjallisten asiakirjojen kautta.

Akaassa ei ole saatu yhtenäistä näkemystä siitä, mitä Viitasaari on tehnyt ja jättänyt tekemättä. Päättäjien mielipiteiden jakautuminen jatkui toukokuun lopun valtuuston kokouksessakin, jolloin valtuusto päätti äänestyksen jälkeen kaupunginjohtajalle potkut. Eri mieltä olleet kymmenen valtuutettua jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

Seuraavaksi potkuperusteiden painavuutta arvioi Hämeenlinnan hallinto-oikeus, jonne valtuuston päätöksestä ovat valittaneet Viitasaari itse sekä yksi Akaan kuntalainen.
Tämän kaiken keskellä huhtikuussa käytiin myös kuntavaalit. Johtajaepisodin vaikutusta akaalaisten äänestäjien ratkaisuihin voidaan vain arvailla, mutta jotain kertonee se, että esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja putosi valtuustosta. Hän ajoi aktiivisesti Viitasaaren irtisanomista.

Kunnanjohtajan ajautuminen vastahankaan luottamushenkilöiden kanssa ei ole tavatonta. Näissä tapauksissa vedotaan luottamuspulaan, oli taustalla kyse sitten loppujen lopuksi oikeastaan mistä vain. Yleisimmin nämä tapaukset päättyvät niin, että sisäisten neuvotteluiden jälkeen johtaja jättää paikkansa oma-aloitteisesti. Yleensä tähän liittyy myös kultainen kädenpuristus, joten kunnanjohtaja saa lähtiessään mukaansa esimerkiksi tietyn ajan palkkaa vastaavan summan. Tätä vaihtoehtoa on tarjottu tiettävästi myös Viitasaarelle, mutta hän ei ole siihen tarttunut.

Kävi tässä Akaan kaupunginjohtajan potkusaagassa loppujen lopuksi miten vain, tapauksessa on takuuvarmasti ainakin yksi häviäjä: tavalliset akaalaiset veronmaksajat. He kärsivät tilanteesta joka tapauksessa, käytetään mittatikkuna sitten kaupungille koituvia kustannuksia tai ylipäätään epävarmaa ja -selvää johtajatilannetta, joka heijastuu vääjäämättä koko kaupungin toimintaan ja sitä kautta akaalaistenarkeen.

Vaikka ennen lopputuloksen julistamista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, äkkiseltään on vaikea nähdä, voiko loppujen lopuksi kukaan selvitä tästä episodista voittajana.

Iiro-Pekka Airola
iiro-pekka.airola@urjalansanomat.fi