Yleinen Urjalan Ylläpito

Kaikilla asioilla ei voi kakaratkaan pelleillä

Viime viikolla sattunut
koulu-uhkauspilailu sai aikaan pienellä paikkakunnalla paljon kohinaa ja myös
aiheetonta huolta. Yläkouluikäisten pelleily pikaviestikeskusteluissa sekä
pilailuviestin ilmianto poliisille saivat liikkeelle ison poliisijoukon ja
työllistivät opettajia. Poliisi arvioi oikein tilanteen vaarattomaksi ja
käänsi tilanteen harjoitukseksi, mutta todennäköisesti hekin haluaisivat
suunnitella harjoituksensa paremmin sekä olla aivan varmoja, ettei todellista
uhkaa ole.

Viime viikolla sattunut
koulu-uhkauspilailu sai aikaan pienellä paikkakunnalla paljon kohinaa ja myös
aiheetonta huolta. Yläkouluikäisten pelleily pikaviestikeskusteluissa sekä
pilailuviestin ilmianto poliisille saivat liikkeelle ison poliisijoukon ja
työllistivät opettajia. Poliisi arvioi oikein tilanteen vaarattomaksi ja
käänsi tilanteen harjoitukseksi, mutta todennäköisesti hekin haluaisivat
suunnitella harjoituksensa paremmin sekä olla aivan varmoja, ettei todellista
uhkaa ole.

Koulu ja poliisi toimivat tilanteen hoidossa
yhteistyössä, poliisin hoitaessa vauhdissa toimenpiteiden suunnittelun.
Tilanne selvisi ja tekijät saatiin tilille. Jälkipuheita kuitenkin asian
hoitamisesta jää, varsinkin tiedottamisen osalta. Kriisiviestinnän keskeinen
perusohje on: älä valehtele. Muita perussyntejä ovat viivyttely ja salailu.
Tieto kulkee tänä päivänä sekunneissa ja jokaisella asioista jotain
tietävällä, luulevalla tai jotain näkevällä on välineet saattaa asia heti
kaikkien tietoon.

Vaikka poliisi tässäkin tapauksessa arvioi olevan
parempi välttää kohun ja pelon lietsomista totuuden vastaisella tiedotteella,
eivät neuvo poliisilta tai sen noudattaminen rehtorilta olleet viisaita
toimenpiteitä. Molemmilla auktoriteeteilla keskeisenä pääomana on luottamus.
Sen menettäminen, huolimatta periaatteessa hyvästä tarkoituksesta,
hankaloittaa toimintaa jatkossa. Kriisin eskaloituessa valheella tai salailulla
voi ajatella voittavansa aikaa ja myös välttävänsä turhaa paniikkia, mutta
hinta jälkeenpäin on kova. Valheen keksimisen sijaan on poikkeuksetta parempi
vaihtoehto käyttää sama aika totuuden kertomiseen siten, että kielteiset
vaikutukset ovat mahdollisimman pienet.

Suurimman virheen silti tekivät ilman muuta homman alulle
laittaneet koululaiset. Pahinta pilan päiten tehdyissä uhkauksissa on se,
että jos jonkun kerran kyseessä onkin tositilanne, asiaan ei välttämättä
reagoidakaan ja seuraukset voivat olla tuhoisat. Pitää uskoa poliisilla olevan
taitoa ja rutiinia arvioida tapauskohtaisesti uhkan vakavuus, mutta siinä
onnistumista toistuva pilailu äärimmäisen vakavalla asialla tuskin helpottaa.
Tämä pitäisi jo yläkouluikäisen ymmärtää, mutta koetun jälkeen asia on
toivottavasti käyty läpi kodeissa myös vanhempien suulla.

Pilauhkausten motiivina on yleisesti tavoite saada
koulupäivä peruuntumaan. Onnistuessaankin tämä ”hyöty” on naurettava
verrattuna tekijälle koituviin seurauksiin. Moni keskenkasvuinen toivoisi
hartaasti myös koulunsa palavan, mutta sen kerran tai kahdesti kokeneet voivat
kertoa kokemuksen olevan erittäin epämiellyttävä.

Kannattaa siis miettiä, millaisilla asioilla pelleilee,
vaikka kuinka pitäisi esittää ja olla ollakseen.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi