Yleinen Urjalan Ylläpito

Hyvän tekeminen pitää tuoda lähelle

Joulu on antamisen juhlaa, mutta
kuten elämä yleensäkin, se näyttäytyy eri ihmisille erilaisena.
Vähävaraisemmille juhla ei ole yhtä yltäkylläinen ja moni lapsi lukee
postiluukusta tulvivia lelukuvastoja ymmärtäen jo, että pitkän lahjalistan
laatiminen on turhaa.

Joulu on antamisen juhlaa, mutta kuten
elämä yleensäkin, se näyttäytyy eri ihmisille erilaisena.
Vähävaraisemmille juhla ei ole yhtä yltäkylläinen ja moni lapsi lukee
postiluukusta tulvivia lelukuvastoja ymmärtäen jo, että pitkän lahjalistan
laatiminen on turhaa.

Joulun aika on sopiva kohta
solidaarisuudelle ja hyvän pienelle tasaamiselle. Tämä näkyy erilaisten
kampanjoiden tulvana: joulupadat, Hyvä Joulumieli -keräys, Operaatio Joulun
Lapsi ja monet muut tempaukset auttavat meitä auttamaan. Nuorkauppakamarin
Joulupuu-keräys on yksi hyvin helpoksi tehty kanava tuottaa jouluiloa niille,
joilla sitä muuten olisi vähemmän. Joulupuu järjestetään nyt ensimmäisen
kerran Urjalassa, ja sen kohdalla erityispiirteenä on varmuus, että tuotosta
ei kukaan edes pysty kuorimaan mitään päältä. Kerättävät lahjat menevät
paikallisille lapsille, jotka on nimetty jo ennalta. Saaja ja antaja eivät tule
toisistaan tietämään, mutta ajatus siitä että voit tuottaa tietämättäsi
iloa lapselle ihan lähelläsi on melko sykähdyttävä.

Hyvän tekeminen ei kuitenkaan välttämättä ole
kovimmassa kurssissa juuri nyt. Urjalan Sanomat kysyi nettisivuillaan viimeisen
viikon ajan ”Harrastatko hyväntekeväisyyttä?”. Kysymys sai
vertailukelpoisesti viikottaisista nettikysymyksistä toiseksi vähiten
vastauksia lähes kaksivuotisen tarkastelujakson aikana. Puolet vähistä
vastaajista kertoi auttavansa vapaaehtoisesti pitkin vuotta, mutta lähes yhtä
moni on sitä mieltä, että verojen maksaminen riittää yhteisen hyvän
suhteen.

Tämä sinänsä kapea ja epätieteellinen otos antanee
suuntaviivaa ja syyn olettaa, että tiukkoina aikoina yhä useampi kokee, että
ei pysty auttamaan tai kokee itsensä olevan ennemmin muiden avun tarpeessa.
Etuuksien leikkaukset saavat monien verotaakan tuntumaan raskaammalta eikä
sitä katkeroidessa hyvää tahtoa löydy.

Itsekkyys ei kuitenkaan ole tilanteen ainoa nimittäjä.
Monia kalvaa epäilys, ettei apu mene perille todellisille tarvitsijoille, vaan
valuu hallintoon tai erityisesti kaukokohteissa päätyy aivan vääriin
käsiin. Avustusjärjestöjen työ on muun muassa konfliktialueilla hyvin
vaikeaa, eikä avun toimittaminen vain onnistu. Kuitenkin monien järjestöjen
pitäisi pystyä paremmin osoittamaan, että auttamisesta on apua, saajille
pitäisi pystyä antamaan kasvot tai ainakin uskottava olemus.

Joulupuu-keräyksessä paikalliset saajat eivät saa
kasvoja, mutta järjestely itsessään, on luotettava. Uskottavuutta tuo myös
se että järjestäjällä on kasvot, ja että hän on samaistuttavissa ja kuin
kuka tahansa meistä. Urjalalaisen Marika Taskilan tempaus sai viime viikolla
valtakunnallista julkisuutta, kun hän tarjosi yhdelle lapsiperheelle
mahdollisuutta tulla ilmaiseksi tutustumaan poneihinsa ja haastoi muut
suomalaiset hevostallit mukaan. Tempauksessa on mukana nyt jo kymmeniä talleja
ja lukuisat perheet ovat tarttuneet mahdollisuuteen saada elämyksiä
lapsilleen.

Tällaisia esimerkkejä tarvitaan, niin jouluna kuin koska
tahansa.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi