Yleinen (muokattu 18.9.2020) Urjalan Ylläpito

Sananvapauden päivänä muistutetaan sanomisen vastuusta

Olli Ristimäki
Sanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen. 20 sananvapauden puolesta työskentelevää järjestöä ja yhdistystä haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella.

Olli Ristimäki
Sanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen. 20 sananvapauden puolesta työskentelevää järjestöä ja yhdistystä haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella.


Järjestöt sitoutuvat toimimaan vastuullisen sanankäytön puolesta ja kehottavat jokaista miettimään, miten itse käyttää sanoja. Allekirjoittajina ovat Sanomalehtien Liiton lisäksi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto, Suomen Journalistiliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Aikakauslehtien liitto, MTV ja Yleisradio sekä useita päätoimittaja-, toimittaja- ja kirjailijajärjestöjä.
 
– Olemme laajalla rintamalla huolissamme sananvapauteen kohdistuvista uhkista. Suomi on lehdistönvapauden ykkösmaa, mutta asema ei pysy itsestään, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg perustelee.
 
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että sanoilla on valtava voima.

– Niillä voi saada aikaan mitä vain. Käytetään niitä viisaasti.
 
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström korostaa, että merkittävä tekijä Suomen hyvän lehdistönvapauden taustalla on media-alan vapaaehtoinen itsesääntely. – Journalistin ohjeet velvoittavat korkeaan ammattietiikkaan. Kunpa muutkin suomen kielen käyttäjät ymmärtäisivät, ettei sananvapaus säily ilman jatkuvaa vaivannäköä.  

Suomen painovapausasetus on maailman vanhin, se on säädetty laiksi vuonna 1766. Sen kunniaksi tänään Finlandia-talossa kokoontuu kansainvälinen lehdistönvapauskonferenssi. Toimittajat ilman rajoja -järjestö listasi huhtikuussa Suomen seitsemättä kertaa peräkkäin ykkösmaaksi lehdistönvapauden suhteen, mutta muuallakin maailmassa näkyvät muutokset median toimintavapaudessa näkyvät myös Suomessa.

– Pakolaiskeskustelu on kärjistänyt tilannetta kaikkialla Euroopassa. Vihapuhe ja toimittajien uhkailu on yleistynyt myös meillä Suomessa. Se on kohtalaisen uusi ja huolestuttava ilmiö suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa, järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen huomauttaa.
 

Vetovoimaa sisältömarkkinoinnilla