Ehkä juuri siksi viime perjantain ja sanomalehdissä vielä lauantainkin tärkeimpien uutisten joukkoon mahtui uuden äitiyspakkauksen näyttävä esitteleminen. Uudet kuosit ja värit ja erityisesti hellyttävä, pitkäkorvainen pehmolelu tekivät tehtävänsä: raskas politikointi, ynseät päättäjät ja jatkuva jankkaaminen turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan jäivät hetkeksi taka-alalle, mikä oli vaihteeksi todella virkistävää.

Äitiyspakkaus on mahtava suomalainen keksintö, jonka ottivat vuoden alussa käyttöön, tosin vielä aika suppeasti, myös kanadalaiset. Muutama vuosi sitten äitiyspakkaus herätti laajaa huomiota muun muassa Britanniassa, kun siellä uutisoitiin suomalaisvauvojen nukkuvan pahvilaatikossa. Ja voivathan vauvat laatikossa nukkuakin – tuskin se on yhtään sen kummallisempaa kuin se, että jotkut ovat tiettävästi nukkuneet elämänsä alkutaipaleella myös lipaston ylälaatikossa.

Suomessa ensimmäiset äitiysavustukset jaettiin vuonna 1938, ja ne oli tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Tuolloin avustuksen sai kaksi kolmesta synnyttäjästä. Vuonna 1949 äitiysavustuksen saattoivat saada jo kaikki synnyttäjät.

Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin. Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus on edelleen pienimpiä koko maailmassa – kiitos tehokkaan terveydenhuollon.

Äitiyspakkaus, jota jakaa Kela, on todellinen lahja. Se sisältää nykyisin 56 erilaista tuotetta kuumemittarista ja hiusharjasta peitteeseen ja ruokalappuun.

Noin 60 000 vuosittain jaettavasta äitiysavustuksesta kaksi kolmasosaa on äitiyspakkauksia. Loput avustuksista annetaan rahana, vaikka avustus rahana onkin pienempi kuin pakkauksen arvo.

Pian 80-vuotias äitiyspakkaus kaikessa tarpeellisuudessaan ja symppaattisuudessaan luo omalta osaltaan edelleen positiivista Suomi-kuvaa. Sitä kuvaa, jota tänä päivänä tuntuu olevan kovin vaikea kenenkään suomalaisen omasta maastaan luoda.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi