Urjalaan on jo syntynyt tämän vuoden ensimmäinen uusi kuntalainen ja lisää on odotettavissa.
Tilanne voi muuttua nopeastikin, mutta äitiysneuvolan tiedossa olevien odotusten mukaan vauvavuosi näyttää tässä vaiheessa melko edellisten kaltaiselta. Viime vuonna syntyi 37 uutta urjalalaista, ja sitä edellisenä 36.
Valtakunnallisesti suomalaiset lisääntyivät viime vuonna kuitenkin laiskasti. Tilastokeskuksen mukaan yhtä vähän syntyneitä on ollut viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. Ihan siihen verrattavaa taantumaa ei nyt sentään ole käsissä, mutta taloudellisesti epävarmat ajat saattavat hyvinkin vaikuttaa perheenlisäyssuunnitelmiin.
Suomalaisten määrä kuitenkin lisääntyy, sillä syntyneitä oli edelleen noin 3 000 enemmän kuin kuolleita, joskin luonnollinen väestönkasvu pieneni edellisvuodesta yli 2 000:lla. Lisäksi maahanmuuttajia oli 11 900 enemmän kuin maasta muuttavia. Luku ei sisällä turvapaikanhakijoita.
Urjalan väkiluku ei valitettavasti kasva, ei tehdyistä lapsista eikä muuttajista. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Urjalassa syntyi viime vuonna 37 lasta, ja puolestaan 85 kuntalaista kuoli. Näihin lukuihin kun ynnäillään muuttajien määriä, eli Urjalasta pois muuttaneet 242 henkeä sekä saapuneet 223 uutta kuntalaista, tulee väkiluvun nettomuutokseksi -67.
Väki siis väheni edelleen vuodesta 2014, jolloin alitettiin ensi kertaa 5 000 asukkaan raja. Kuolleisuus on 2010-luvulla ollut vuosittain suunnilleen sama, eikä syntyvyydessäkään ole suuria heittoja. Muuttajien määrä sen sijaan vaihtelee enemmän, ja viime vuonna lähtijöitä oli selvästi neljää edellisvuotta vähemmän.
Maakuntien joukossa Pirkanmaan väkiluku kasvoi viime vuonna Uudenmaan jälkeen toiseksi eniten. Voittajia ovat Tampere ja ympäryskunnat, mutta Urjalaan asti kasvukeskuksen imu ei tahdo riittää. Ei se tosin näytä riittävän lähempänä olevaan Akaaseenkaan, missä sekä luonnollinen väestönkasvu että nettomuutto ovat tipahtaneet viime vuosina miinukselle. Apua on molemmissa kunnissa yritetty hakea kaavoittamalla ja petaamalla valmiiksi niin asuin- kuin yritystonttejakin, mutta kysyntä on ollut vaisua.
Parempaa on kuitenkin lupa odottaa. Veroprosentteja on pidetty muuttajien karkoittajina, mutta niiden kasvu näyttää ainakin toistaiseksi Urjalassa pysähtyneen. Kouluhanke tuo näkyvyyttä kunnalle ja tarjoaa pian montaa pitäjää paremmat ja terveellisemmät olosuhteet koulunkäynnille. Kuntamarkkinoinnissa on nyt Urjalassa iso vaihde päällä, ja tavoitteiden kärjessä ovat asukasmäärän kasvattaminen ja tunnettavuuden lisääminen. Tunnettuutta tanakoitetaan ensi viikolla jälleen ASTA-messuilla Pirkkahallissa, missä kunta markkinoi omalla osastollaan.
Siihen syntyvyyteen ei kuitenkaan messuilta saada vauhtia, eivätkä taida auttaa yritystontitkaan. Miten olisi vauvaraha, jonka maksaminen yleistyi Suomen kunnissa ainakin muutama vuosi sitten vielä vauhdilla? Pohjat on piirtänyt Lestijärvi maksamalla uudelle kuntalaiselle 1 000 euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan, kun äiti ja lapsi pysyvät kirjoilla kunnassa. Vähempikin voisi riittää imagotyön jatkeeksi. Näkyvyys vaatii nykyään näyttäviä liikkeitä, jollaisia tarvitaan lisää kouluratkaisun perään.
Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi