Yleinen Urjalan Ylläpito

Suomen Eläinlääkäriliitto: Ihmisen rabieskuolema Suomessa on ajan kysymys

Rabies on viruksen aiheuttama hermostosairaus, joka tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai nuolaisusta. Rabiekseen kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti lähes 60 000 ihmistä.

Sairaus johtaa oireiden alettua kuolemaan ja sairastuminen voidaan varmasti ehkäistä ainoastaan ennen altistumista tai välittömästi altistumisen jälkeen annettavalla, usean rokotuksen sarjalla.

Rabieksen epäileminen oireiden perusteella on vaikeaa, sillä oireet voivat olla aluksi ylimalkaiset. Virus tarttuu jo muutama päivä ennen näkyvien oireiden alkamista.

Suomeen tuodaan arvion mukaan vuosittain 400 rabiesrokottamatonta koiraa ja satakunta koiraa, jotka on oletettavasti rokotettu, mutta joiden rabiesvasta-ainetaso on riittämätön.

Rabieksen itämisaika tartunnasta oireiden alkamiseen on muutamasta viikosta jopa puoleen vuoteen. Näin ollen vesikauhuun voi sairastua koira, joka on saanut tartunnan ennen rabiesrokotteen antamista.

Tämän lisäksi maissa, joissa rabiesta esiintyy, on rokotusprosessissa usein puutteita. Rokotteiden laatu voi olla heikko ja niitä saatetaan säilyttää ja annostella väärin. Myös asiakirjojen suoranaista väärentämistä tapahtuu.

Suomessa eläinlääkäri tarkastaa tuontikoiralta rokotusten voimassaolon ja tuontiehtojen täyttymisen aina ensimmäisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Näin ei kuitenkaan saada kiinni koiria, joissa rokotus ei ole syystä tai toisesta saanut aikaan tarvittavaa vasta-ainetuotantoa tai joiden asiakirjat on väärennetty.

Norja kielsi rescue-koirien tuonnin ulkomailta kokonaan tämän vuoden alkupuolella. Tanskassa keskustellaan parhaillaan mahdollisuudesta vähintäänkin rajoittaa rescue-koirien tuontia.

Mikäli tuontivaatimuksena olisi rokotuksen tehon eli koiran vasta-ainetason mittaaminen jo lähtömaassa ennen Suomeen tuontia, voitaisiin tartuntaa kantavien koirien tuonti estää lähes sataprosenttisesti.

Nykyisten tuontiehtojen valossa ihmisen kuolema rabiekseen Suomessa on kuitenkin vain ajan kysymys.

Vetovoimaa sisältömarkkinoinnilla